Hattula on kunta Kanta-Hämeen maakunnassa eteläisessä Suomessa. Kunnassa asuu 9 419 ihmistä, ja sen pinta-ala on 427,39 km², josta 69,6 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 26,33 asukasta/km².
Parolan panssarimuseo on Hattulassa sijaitseva suomalaisia panssari- ja panssarintorjuntajoukkoja ja niiden historiaa esittelevä aselajimuseo, jossa on esillä kattava kokoelma itsenäisyyden ajan panssarivaunuja, -autoja ja panssarintorjunta-aseita sekä panssarijuna. Muutaman kilometrin päässä museosta ovat Panssariprikaatin kasarmit ja harjoittelumaasto Parolannummella. Vuosittain museoon tutustuu runsaat 20 000 ihmistä, mikä tekee siitä yhden Hattulan tunnetuimmista ja suosituimmista nähtävyyksistä.
Parola on Hattulan kunnan keskustaajama, jossa sijaitsee myös suurin osa kunnan palveluista. Parola sijaitsee Hämeenlinnan keskustasta pohjoiseen. Taajaman asukasluku on noin 4 000, joka on alle puolet koko kunnan asukasluvusta.
Ahlbackan kartano on kartano Hattulan kunnan Pekolan kylässä, Kanta-Hämeen maakunnassa. Kartanon päärakennus on peräisin 1800-luvun alusta. Tuolloin kartano siirrettiin nykyiselle alueelleen, joka on Aulangontien varressa. Päärakennusta uudistettiin vuonna 1924 arkkitehti D. Frölander-Ulfin johdolla, jolloin se sai nykyisen uusklassisen ulkomuotonsa. Kartanon historia ulottuu 1500-luvun ensimmäiselle puoliskolle saakka.
Hattulan kirkko on Hattulassa sijaitseva rappaamattomasta tiilestä rakennettu kirkko. Sen on suunnitellut arkkitehti E. B. Lohrmann.
Lehijärvi on Kokemäenjoen vesistöön kuuluva järvi, joka sijaitsee Hattulan kunnassa. Järvi on lähes ympyrän muotoinen ja pinta-alaltaan 700 hehtaaria, suurimman pituuden ollessa 3,5 kilometriä. Lehijärven vedet laskevat Leteenojan kautta Vanajaveden Heinunlahteen. Järven valuma-alueen kokonaispinta-ala on 54,2 km². Veden teoreettinen viipymä järvessä on yli kolme vuotta. Lehijärven kunto on luokiteltu tyydyttäväksi ja se on rehevä ja kirkasvetinen.
Mierolan silta tai Mierolan vanha silta on teräsbetoninen, vuonna 1919 valmistunut museosilta Hattulassa. Kolmiaukkoisen holvisillan pituus on 88,6 m ja hyötyleveys 5,8 m. Silta ylittää Vanajaveden kapeikon, Mierolansalmen. Salmen molemmin puolin oleva Mierolan ja Rahkoilan kylän muodostama alue sisältyy Museoviraston inventoimiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Sillasta tuli museosilta vuonna 1982. Parinsadan metrin päästä vanhasta sillasta kantatiellä 57 on uudempi, raskaammalle liikenteelle suunniteltu Mierolansalmen silta.
Tyrvännön kirkko sijaitsee Hattulan Tyrvännössä. Rakennusmestarina toimineen Matti Åkerblomin ja Ruotsin yli-intendentin viraston suunnittelema kirkko on rakennettu 1796–1801 ja vihitty virallisesti 1803.
Vesunnin kartano (ruots. Vesunda gård, lat. Vesundia ) on kartano Hattulassa. Kartano sijaitsee Vanajaveden Mervenselän itärannalla, noin 4,5 km Hattulan vanhasta kirkosta pohjoisluoteeseen. Kartanon puinen päärakennus on rakennettu vaiheittain 1800-luvun kuluessa.
Tyrvännön sakaristo on keskiaikainen kivisakaristo, joka sijaitsee Hattulan Tyrvännössä Lepaalla. Sakaristo jäi ainoaksi toteutuneeksi osaksi keskiaikaisesta kivikirkkohankkeesta. Se rakennettiin todennäköisesti 1500-luvun alussa.
Parolan rautatieasema (lyh. Prl), on Suomen rataverkolla Hattulan kunnassa sijaitseva rautatieasema. Aseman on suunnitellut Bruno F. Granholm ja se on valmistunut vuonna 1920. Rautatieasema on Parolan uusi asema, sillä edellinen asema, joka oli rakennettu vuonna 1876, paloi vuonna 1918. Asemalla on tallella vanha asemapuisto, tavaramakasiini ja osa alkuperäisistä asemapuiston rakennuksista.
Keskilammi tai myös Keskilampi on Kanta-Hämeessä Hattulassa Myllykylän kylän lähellä sijaitseva lampi.
Takalammi, tai myös Takalampi , on Kanta-Hämeessä Hattulassa Myllykylän kylän lähellä sijaitseva lampi.
Kakarilammi , tai myös Kakarlampi , on Kanta-Hämeessä Hattulassa Myllykylän kylän lähellä sijaitseva lampi.
Miekolammi on Kanta-Hämeessä Hattulassa Myllykylän lähellä sijaitseva lampi.
Veittijärvi tai myös Veitsijärvi on Kanta-Hämeessä Hattulassa Myllykylän kylän lähellä sijaitseva järvi.
Väärälammi tai myös Väärälampi on Kanta-Hämeessä Hattulassa ja Hämeenlinnassa Myllykylän lähellä sijaitseva lampi.
Valkealammi on Kanta-Hämeessä Hattulassa Myllykylän lähellä sijaitseva lampi.
Pikku Valkealammi eli Läntinen Valkealammi on Kanta-Hämeessä Hattulassa Myllykylän kylän lähellä sijaitseva lampi.
Onkilammi , joka kirjoitetaan myös Onkilampi , on Kanta-Hämeessä Hattulassa Myllykylän lähellä sijaitseva lampi.
Pitkälammi , joka kirjoitetaan myös Pitkälampi , on Kanta-Hämeessä Hattulassa Myllykylän lähellä sijaitseva lampi.
Kynnösjärvi on Kanta-Hämeessä Hattulassa Myllykylän lähellä sijaitseva järvi.
Hepolammi , joka kirjoitetaan myös Hepolampi , on Kanta-Hämeessä Hattulassa Myllykylän lähellä sijaitseva lampi.
Kautiolammi on Kanta-Hämeessä Hattulassa Myllykylän lähellä sijaitseva lampi.
Omettalammi on Kanta-Hämeessä Hattulassa Hyrvälän kylän lähellä sijaitseva lampi.
Mustalammi on Kanta-Hämeessä Hattulassa Hyrvälän kylän lähellä sijaitseva lampi.
Verilammi on Kanta-Hämeessä Hattulassa Hyrvälän kylän lähellä sijaitseva lampi.
Vinjalammi on Kanta-Hämeessä Hattulassa Hyrvälän kylän lähellä sijaitseva lampi.
Ahvenlammi on Kanta-Hämeessä Hattulassa Hyrvälän kylän lähellä sijaitseva umpilampi.
Mustalammi on Kanta-Hämeessä Hattulassa Kalvolan Könnölän kylän lähellä sijaitseva lampi.
Pikku Tähilammi on Kanta-Hämeessä Hattulassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistön Loimijoen valuma-alueella Pyhäjärven alueeseen. Järvi kuuluu Myllyjoen valuma-alueella Pehkijärveen laskevaan Teuronjoen valuma-alueeseen, jonka keskusjärven eli Rautijärven itäiseen reittiin se kuuluu.
Pukarojärvi eli Pukaronjärvi tai Pukarajärvi on Kanta-Hämeessä Tammelassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistön Loimijoen valuma-alueella Pyhäjärven alueeseen. Järvi kuuluu Myllyjoen valuma-alueella Pehkijärveen laskevaan Teuronjoen valuma-alueeseen, jonka keskusjärven eli Rautijärven pohjoiseen Kuorijoen reittiin se kuuluu.
Iso Tähilammi eli Iso Tähilampi on Kanta-Hämeessä Hattulassa ja Hämeenlinnassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistön Loimijoen valuma-alueella Pyhäjärven alueeseen. Järvi kuuluu Myllyjoen valuma-alueella Pehkijärveen laskevaan Teuronjoen valuma-alueeseen, jonka keskusjärven eli Rautijärven itäiseen reittiin se kuuluu.
Retulansaari on suurehko saari Vanajanselällä Hattulassa. Saaren kylänraitti, Ylikartanon muinaisjäännökset ja rikas kasvillisuus muodostavat yhdessä merkittävän kulttuurimaiseman, ja Retulansaari kuuluu Suomen arvokkaimpiin kulttuuriympäristöihin. Saarella on ollut yhtämittaista asutusta ainakin rautakaudelta alkaen.
Takajärvi on Kanta-Hämeessä Hattulassa Hyrvälän kylän lähellä sijaitseva järvi.
Renkajärvi on Kanta-Hämeessä Hämeenlinnan Kalvolassa ja Hattulassa Myllykylän, Vuohiniemen ja Rimmilän lähellä sijaitseva järvi. Järven eteläpäässä sijaitsee Kynnösjärvi, jonka vedenpinnan korkeus on sama kuin Renkajärven. Järviä erottaa kannas, jonka poikki kulkee salmi. Vaikka järviä voisi pitää saman järven eri osina, esitetään Kynnösjärvet tiedot omassa artikkelissaan.
Varassaari är en ö i Finland. Den ligger i sjön Vanajavesi och i kommunen Hattula i den ekonomiska regionen Tavastehus ekonomiska region och landskapet Egentliga Tavastland, i den södra delen av landet, 100 km norr om huvudstaden Helsingfors. Öns area är 1,7 hektar och dess största längd är 260 meter i sydöst-nordvästlig riktning.
Pyteri är en ö i Finland. Den ligger i sjön Vanajavesi och i kommunerna Hattula och Valkeakoski i den ekonomiska regionen Tavastehus ekonomiska region och landskapet Egentliga Tavastland, i den södra delen av landet, 120 km norr om huvudstaden Helsingfors. Öns area är 1,2 hektar och dess största längd är 300 meter i sydöst-nordvästlig riktning.
Kauraa är en ö i Finland. Den ligger i sjön Vanajavesi och i kommunerna Hattula och Tavastehus i den ekonomiska regionen Tavastehus ekonomiska region och landskapet Egentliga Tavastland, i den södra delen av landet, 110 km norr om huvudstaden Helsingfors. Öns area är 5,5 hektar och dess största längd är 380 meter i sydöst-nordvästlig riktning.
Ylinen Savijärvi on Kanta-Hämeessä Hattulan Hyrvälässä sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Vanajaveden–Pyhäjärven alueen Oikolanjoen valuma-alueeseen. Ylinen Savijärvi on osa Äimäjärven aluetta.
Kaavijärvi on Kanta-Hämeessä Hattulan Retulassa sijaitseva järvi.
Mustameri eli myös Mervenmeri on Kanta-Hämeessä Hattulan Rietoossa sijaitseva järvi.
Armijärvi on Kanta-Hämeessä Hattulan Nihattulassa sijaitseva pieni järvi.
Kuivajärvi on Kanta-Hämeessä Hattulan Hyrvälässä sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Vanajaveden–Pyhäjärven alueen Oikolanjoen valuma-alueeseen. Kuivajärvi on osa Äimäjärven aluetta.
Alinen Savijärvi on Kanta-Hämeessä Hattulan Hyrvälässä sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Vanajaveden–Pyhäjärven alueen Oikolanjoen valuma-alueeseen. Alinen Savijärvi on osa Äimäjärven aluetta.
Tömäjärvi on Kanta-Hämeessä Hattulassa Kivijärven kylän lähellä sijaitseva järvi.
Tyvilammi on Kanta-Hämeessä Hattulassa Myllykylän kylän lähellä sijaitseva lampi.
Haaralammi eli myös Haaralampi on Kanta-Hämeessä Hattulassa Myllykylän lounaispuolella erämaassa sijaitseva lampi.
Tuiskulammi tai myös Tuiskulampi on Kanta-Hämeessä Hattulassa Myllykylän kylän lähellä sijaitseva lampi.
Karhulammi tai myös Karhulampi on Kanta-Hämeessä Hattulassa Myllykylän kylän lähellä sijaitseva lampi.
Hepolammi on Kanta-Hämeessä Hattulassa Hyrvälän kylän lähellä sijaitseva lampi.