Turku

Turun linna (ruots. Åbo slott) on 1280-luvulla Aurajoen suulle perustettu linna Turussa. Se perustettiin alun perin Ruotsin kruunun hallintolinnaksi, mutta myöhemmin siitä tuli muun muassa Juhana III:n herttua-ajan renessanssilinna, Suomen kenraalikuvernöörin virka-asunto ja vankila. 1800-luvun lopulta alkaen linna on toiminut museokäytössä, joskin se vaurioitui pahoin Neuvostoliiton ilmavoimien pommituksessa kesällä 1941. Tämän seurauksena linnassa jouduttiin tekemään toisen maailmansodan jälkeen laajoja korjaus- ja restaurointitöitä.

Pyhän Henrikin Ekumeeninen Taidekappeli on Turun Hirvensalossa sijaitseva liimapuurakenteinen kappeli. Se vihittiin käyttöön helluntaina 15. toukokuuta 2005. Kappelin suunnittelukilpailun voitti tammikuussa 1996 Matti Sanaksenahon työ Ikthys (m.kreik. ΙΧΘΥΣ). Lasimaalaukset ovat taiteilija Hannu Konolan käsialaa.

Oriniemi on Turun kaupunginosa, joka sijaitsee Hirvensalon lounaisosassa. Alueeseen kuuluu myös Nepon saari Hirvensalon ja Satavan välissä. 2010-luvun alkupuoliskolla metsäisen ja harvaan asutun Oriniemen tilastoalueen väkiluku oli noin 170.

Papinsaari (ruots. Prästholm) on Turun kaupunginosa, joka sijaitsee Hirvensalon kaakkoisreunalla Kaistarniemen kärjessä Friskalan itäpuolella.

Turun yliopisto (lyhenne TY tai UTU) on ensimmäinen täysin suomenkielinen yliopisto, ja se perustettiin vuonna 1920. Yliopisto on kansainvälisesti kilpailukykyinen tiedeyliopisto, jonka toiminta perustuu korkeatasoiseen ja monialaiseen tutkimukseen.

Aurajoki (ruots. Aura å) on Aurajoen vesistön Varsinais-Suomen halki virtaava noin 70 kilometrin pituinen laskujoki. Aurajoki alkaa Oripään harjualueilta ja laskee Turun kohdalla Saaristomereen.

Turun päärautatieasema (lyh. Tku, ruots. Åbo centralstation, rata-km 199+674) on kaukojunien rautatieasema Turun keskustassa Pohjolan kaupunginosassa. Henkilö- ja tavaraliikenteen lisäksi asemalla on autojunien lastauspaikka.

Pyhän Katariinan kirkko (ent. Kaarinan kirkko, ruots. Sankta Katarina kyrka) on Turussa Nummen kaupunginosassa sijaitseva keskiaikainen kivikirkko, joka on rakennettu 1440–1450-luvuilla. Kirkko sijaitsi Kaarinan alueella vuoteen 1939, jolloin Nummen alue siirrettiin Turun kaupunkiin. Kirkon nykyinen nimi otettiin käyttöön vuonna 1991. Pyhän Katariinan kirkko on Varissuon kirkon ohella toinen Turun Katariinanseurakunnan kirkosta.

Särkilahti (ruots. Särkilax) on Turun kaupunginosa, joka sijaitsee Hirvensalon keskiosassa, lounaasta Hirvensalon sisäosaan työntyvän samannimisen lahden pohjukassa.

Satava on saari ja kaupunginosa Turussa noin neljätoista kilometriä keskustasta lounaaseen. Saari sijaitsee Hirvensalon ja Kakskerran välissä ja sen asukasluku on 818 (2007). Satavassa on vakituisen asutuksen lisäksi runsaasti kesämökkejä sekä mm. Turun seurakuntayhtymän Heinänokan leirikeskus saaren länsikärjen Eerikvallassa. Saaren itäpäässä, Turusta Kakskertaan kulkevan tien varressa on Ekvallan yleinen uimaranta.

Pikisaari (ruots. Beckholmen) on asuinalue ja kaupunginosa Turussa Hirvensalon saaressa. Vielä keskiajan lopussa Pikisaari oli Hirvensalosta erillinen saari, mutta maannousun myötä se on liittynyt pääsaareen.

Åbo Akademi on pääosin Turussa toimiva ruotsinkielinen yliopisto. Se perustettiin lahjoitusvarojen turvin 1918 ja oli toinen Suomeen perustettu yliopisto, Suomen neljäs korkeakoulu Helsingin yliopiston, Teknillisen korkeakoulun ja Kauppakorkeakoulun jälkeen ja myös ensimmäinen kokonaan ruotsinkielinen yliopisto. Åbo Akademissa on neljä tiedekuntaa, joilla on osittain toimintaa Vaasassa. Kasvatustiedettä opetetaan pääosin Vaasan yksikössä kuten myös osittain valtio- ja sosiaalitieteitä.

Suomen Joutsen (entiset nimet Laënnec, Oldenburg) oli Suomen laivaston koululaiva, joka on nykyisin museolaivana Forum Marinumissa Turun Aurajoessa. Alus on kolmimastoinen teräsrunkoinen täystakiloitu purjelaiva, fregatti.

Varsinais-Suomi on historiallinen maakunta Suomessa. Sen asukkaita ovat varsinaissuomalaiset. Pääosin sen alueella on Varsinais-Suomen nykymaakunta.

Koroinen (ruots. Korois) on nykyisen Turun itäiseen osaan kuuluva kaupunginosa, pieni niemi Aurajoen oikealla rannalla Aurajoen ja Vähäjoen haarassa noin kahden kilometrin päässä Turun keskustasta. Vuonna 2016 sen asukasluku oli 15.

Turun lentoasema (IATA: TKU, ICAO: EFTU) (ruots. Åbo flygplats) sijaitsee Turussa Lentokentän kaupunginosassa, kahdeksan kilometriä kaupungin keskustasta pohjoiseen. Lentoaseman kiitotie 08/26 on 2 500 metriä pitkä.

Runosmäki (ruots. Runosbacken) on kaupunginosa ja lähiö Turun pohjoisosassa noin neljä kilometriä keskustasta. Kaupunginosa kuuluu sekä Runosmäki-Raunistulan että Länsikeskuksen suuralueeseen.

Kastu on Turun kaupunginosa, joka sijaitsee noin kaksi kilometriä keskustasta pohjoiseen, Tampereen valtatien ja Raunistulan puistotien välissä. Pohjoisessa Kastu rajoittuu Kaerlan Takakirveeseen. Kaupunginosassa on panostettu viihtyvyyteen ja palveluihin keskustan lähellä. Siellä ei ole teollisuutta. Kastu on kuulunut 1950-luvulla Maarian kuntaan, ja lähistöllä on edelleenkin vanhaan emo-kuntaan liittyviä nimiä, kuten Maarian kirkko ja Maarian VPK.

Pääskyvuori (ruots. Svalberga) on Turun kaupunginosa, joka sijaitsee noin neljä kilometriä keskustasta itään. Kaupunginosassa sijaitsee samanniminen mäki, jonka korkeus on 60,7 metriä merenpinnan yläpuolella. Pääskyvuori rajautuu lännessä Jaaninojaan, joka virtaa pitkin alueen läntistä kylkeä koko pituudelta.

Huhkola on pientalolähiö itäisessä Turussa. Vuoden 2016 lopussa Huhkolan väkiluku oli 889. Väestöstä alle 15-vuotiaita oli 18,8 %, 15–64-vuotiaita 63,4 % ja yli 64-vuotiaita 17,8 %. Äidinkieleltään suomenkielisiä alueen asukkaista oli 89,1 %, ruotsinkielisiä 7,0 % ja muunkielisiä 3,9 %.

Kaerla on Turun kaupunginosa, joka sijaitsee keskustasta pohjoiseen, tiheästi rakennetun Runosmäen vieressä. Alue kuuluu Runosmäki-Raunistulan ja pieniltä osin Länsikeskuksen suuralueisiin. Kaerla on suurimmaksi osaksi omakotialuetta, mutta kaupunginosan laidoilla on kerrostaloja Nättinummen I- ja II-alueilla sekä Pallissa. Kaerlassa sijaitsee Impivaaran liikuntakeskus ja siihen kuuluva Impivaaran uimahalli, joka valmistuessaan vuonna 1975 oli isoin lajiaan Pohjoismaissa, ja se on edelleen Suomen suurin uimahalli allaspinta-alaltaan. Vuonna 2007 alueen väkiluku oli 2 187.

Harittu on kaupunginosa ja lähiö Turun kaakkoisosassa noin kuusi kilometriä kaupungin keskustasta aivan Kaarinan rajalla. Vuonna 2016 Haritun väkiluku oli 3 553. Alueen väestöstä 18,2 % on alle 15-vuotiaita ja 11,3 % yli 65 vuotiaita. Suomea puhuu äidinkielenään 79,3 % väestöstä ja ruotsia 5,7 %. Muun kielisiä on 15,0 %.

Peltola on kaupunginosa Turun eteläosassa. Peltolassa sijaitsee siirtolapuutarha, Turun ammatti-instituutin Peltolan koulutalo ja Turun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan oppilaitos. Alue on pääosin omakotitaloaluetta, jolla on hieman teollisuutta. Vuonna 2016 Peltolan väkiluku oli 736. Alueen väestöstä 13,0 % on alle 15-vuotiaita ja 31,4 % yli 65 vuotiaita. Suomea puhuu äidinkielenään 87,9 % väestöstä ja ruotsia 8,3 %. Muun kielisiä on 3,8 %. Peltolan lähialueita ovat Koivula, Luolavuori ja Ilpoinen. Alueen pohjoisreunassa on Petreliuksen lähiö, joka jatkuu edelleen Luolavuoren puolelle.

Pahaniemi on läntisessä Turussa sijaitseva kaupunginosa. Etäisyys kaupungin keskustaan on noin neljä kilometriä.

Luolavuori on kaupunginosa Turussa noin kolme kilometriä kaakkoon keskustasta. Se kuuluu Uittamo-Skanssin suuralueeseen. Luolavuoren rakennuskanta koostuu pääosin 1950-luvulla rakennetuista kerros- ja pientaloista. Luolavuoren itäreunassa on Aarne Ehojoen toimiston suunnittelema Petreliuksen asuinalue, joka jatkuu sieltä edelleen Peltolan puolelle.

Uittamo on kaupunginosa Turussa, noin neljä kilometriä etelään keskustasta. Naapurikaupunginosia ovat pohjoisessa Pihlajaniemi ja Puistomäki sekä idässä ja etelässä Ispoinen. Lännessä alue rajoittuu mereen, Hirvensalon saaren manner-Turusta erottavaan Pitkäsalmeen. Asukkaita Uittamolla oli vuonna 2019 4 007, joista naisia 2 144 ja miehiä 1 863. Asukkaiden keski-ikä oli 48 vuotta. Äidinkielenään suomea puhuu 88,7 % Uittamon asukkaista, ruotsia 8,1 % ja muita kieliä 3,2 % (2016).

Itäharju (ruots. Österås) on Turussa sijaitseva kaupunginosa, joka sijaitsee Kupittaan, Pääskyvuoren ja Nummen kaupunginosien välissä. Alueella on runsaasti omakotitaloja ja pienteollisuutta. Myös Jaanin kerrostaloalue 1970-luvun alusta (suunnittelija Veijo Kahra) kuuluu Itäharjun kaupunginosaan. Kupittaan toimistokeskittymästä Itäharjulle on levinnyt tiivistä toimistorakentamista 2000-luvun alkuvuosina. Turun yliopistollinen keskussairaalan T-sairaala sijaitsee Itäharjun luoteisosassa paikalla, jossa 1960-luvun loppuun asti toimi Kupittaan Savi. Itäharjun näkyvimmät rakennukset ovat vakuutusyhtiö Ifin käyttämän If-talon kolme toimistotornia.

Vasaramäki (ruots. Hammarbacka) on Turun kaupunginosa, joka sijaitsee noin kolme kilometriä keskustasta kaakkoon. Vasaramäen asuntokanta koostuu lähinnä rivi- ja omakotitaloista, mutta sen reunoilla on myös kerrostaloja. Vasaramäen kaupunginosaa rajaavat Hippoksentie, Uudenmaantie, Skarppakullantie sekä Lemminkäisenkatu. Vasaramäessä sijaitsevat Rakuunatien päiväkoti, Vasaramäen koulun Lehmustien yksikkö (alakoulu) ja Puistokoulun yksikkö (yläkoulu). Samassa kiinteistössä Vasaramäen koulun Lehmustien yksikön kanssa sijaitsee myös Vasaramäen kirjasto. Alueen päivittäistavarakauppa on K-Market Lehmustie. Vasaramäen apteekki palvelee Kivikartiontiellä Luolavuoren kaupunginosan puolella.

Varissuo (ruots. Kråkkärret) on kaupunginosa ja lähiö Turun itäosassa, Kaarinan rajalla vajaa seitsemän kilometriä, kuusi kilometriä linnuntietä, Turun keskustasta. Se on Turun nuorimpia lähiöitä. Varissuo on rakennettu pääosin 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa. Vielä 1970-luvun alussa alue oli suota.

Ispoinen (ruots. Ispois) on Turun kaupunginosa, joka sijaitsee Uittamon, Ilpoisten ja Katariinan välissä. Ispoinen kuuluu Uittamo-Skanssin suuralueeseen. Alue on suurimmaksi osaksi harvaan asuttua asuinaluetta. Vuonna 2016 alueen väkiluku oli 524. Alueen väestöstä 21,9 % on alle 15-vuotiaita ja 22,9 % yli 65 vuotiaita. Suomea puhuu äidinkielenään 92,0 % väestöstä ja ruotsia 7,6 %. Muun kielisiä on 0,4 %.

Halinen (ruots. Hallis) on Turun Aurajoen yläjuoksulla sijaitseva kaupunginosa. Vuonna 2016 Halisten asukasluku oli 3 571. Alueen väestöstä 20,7 % on alle 15-vuotiaita ja 7,9 % yli 65 vuotiaita. Suomea puhuu äidinkielenään 66,3 % väestöstä ja ruotsia 4,4 %. Muun kielisiä on 29,3 %. Turussa Halinen on tunnettu yhtenä kaupungin suurimmista maahanmuuttajakeskittymistä, Halistenkoskesta ja padostaan. Halisten kerrostaloalueet sijoittuvat Halisten keskustaan, jota kiertää laaja pientaloalue. Halinen onkin suurimmaksi osaksi pientalovaltaista omakoti- ja rivitaloasutusta, jonka sivualuetta kutsutaan vanhaksi Haliseksi ja Halisten päätyä Halisten jatkoksi. Tunnusomaista Halisille ovat laajat metsäalueet ja laaja asumaton pinta-ala, jotka luovat ulkoilu- ja virkistysmahdollisuuksia asukkaille.

Ilpoinen (ruots. Ilpois) on kaupunginosa Turun kaakkoisosassa noin viiden kilometrin etäisyydellä Kauppatorilta. Ilpoisissa on myös päiväkoti.

Skanssi (ruots. Skansen) on Turun kaupunginosa aivan Kaarinan rajalla. Skanssi sijaitsee valtatien 1 ja seututien 110 välissä. Kaupunginosan pinta-ala on 85 hehtaaria ja väkiluku vuonna 2012 oli 120. Alue on maastonmuodoiltaan vaihtelevaa soraharjua, peltomaata ja metsäistä mäkeä. Vuonna 2009 paikalle avattiin kauppakeskus Skanssi.

Puistomäki (ruots. Parkbacken) on Turun kaupunginosa, jonka naapurikaupunginosia ovat pohjoisessa Vähä-Heikkilä, lännessä Pihlajaniemi, etelässä Uittamo ja Ispoinen sekä idässä Luolavuori. Vuonna 2016 alueen väkiluku oli 706. Alueen väestöstä 13,3 % on alle 15-vuotiaita ja 16,9 % yli 65 vuotiaita. Suomea puhuu äidinkielenään 85,4 % väestöstä ja ruotsia 7,5 %. Muun kielisiä on 7,1 %. Puistomäki on väljästi rakennettua vanhaa omakotitaloaluetta, jonka länsiosa koostuu sotien jälkeisistä rintamamiestaloista ja itäosa on vanhempaa puutaloaluetta 1900-luvun alkupuolelta. Alueen länsipuolella sijaitsevan Heikkilän kasarmin myötä on uudemman puolen tiet nimetty sotilasarvojen mukaan, esimerkiksi Luutnantintie, Everstinkatu. Puistomäessä on myös jonkin verran pienteollisuutta.

III kaupunginosa on yksi Turun keskustan numeroiduista kaupunginosista. Se sijaitsee Aurajoen itäpuolella. Kaupunginosa rajautuu idässä Kaskenkatuun, lännessä Martinkatuun, Betanianpolkuun ja Betaniankatuun sekä etelässä Kupittaankatuun ja Kunnallissairaalantiehen. Kaupunginosa on jaettu kahteen pienalueeseen, jotka ovat Samppalinna ja Urheilupuisto.

VII kaupunginosa on yksi Turun keskustan numeroiduista kaupunginosista. Se sijaitsee Aurajoen länsipuolella, ja sitä rajaavat Aurakatu, Ratapihankatu ja Puistokatu. Kaupunginosa muodostaa yhdessä VI kaupunginosan kanssa Turun ydinkeskustan, ja siellä sijaitsee muun muassa Turun kaupungintalo. VII kaupunginosa on jaettu kuuteen pienalueeseen, jotka ovat Kristiinankatu et., Kristiinankatu pohj., Puolalanmäki, Rauhankatu, Ursininkatu et. ja Ursininkatu pohj.

Puutori (ruots. Trätorget) on tori Turun ydinkeskustassa. Puutori, jonka mitat ovat noin 100 metriä x 40 metriä, rajautuu koillisessa Aninkaistenkatuun, kaakossa Maariankatuun, lounaassa Brahenkatuun ja luoteessa Sibeliuksenkatuun. Nykyisin Puutorilla ei ole säännöllistä toritoimintaa. Puutorin toisessa päässä on Ystävyydenpuisto ja Wäinö Aaltosen suunnittelema Turun ja Göteborgin ystävyyden kunniaksi vuonna 1955 pystytetty pronssinen patsas Kun ystävyyssuhteet solmitaan. Puutorin ympärillä on lisäksi erikoisliikkeitä sekä itse torilla Puutorin vessa jossa toimii anniskeluravintola.

Sibelius-museo (ruots. Sibeliusmuseum, engl. The Sibelius Museum) on Turussa tuomiokirkon tuntumassa sijaitseva musiikkimuseo. Museon kokoelmiin kuuluu laaja kokoelma historiallisia soittimia eri puolilta maailmaa. Museossa on myös mittava musiikkiarkisto, jonka kokoelmissa on paitsi Jean Sibeliukseen myös runsaasti muihin säveltäjiin, muusikoihin ym. liittyvää arkistomateriaalia (käsikirjoituksia, painettuja nuotteja, äänitteitä, valokuvia, konserttiohjelmia jne.). Museo toimii Piispankadun varrella sijaitsevassa Woldemar Baeckmanin vuonna 1968 suunnittelemassa modernistisessa, raakabetonisessa rakennuksessa. Museo on osa Åbo Akademin säätiötä (Stiftelsen för Åbo Akademi).

Vartiovuoren tähtitorni (ruots. Åbo Akademis observatorium) on Turun keskustassa sijaitseva entinen observatorio. Turun akatemian käyttöön tarkoitetun tähtitornin suunnitteli Carl Ludvig Engel, ja se valmistui vuonna 1819. Tyyliltään rakennus edustaa uusklassista arkkitehtuuria. Tähtitorni sijaitsee Vartiovuorenmäellä, ja se on hyvin nähtävissä eri puolilta Turun keskustaa.

M/S Bore on hostelli- ja ravintola- sekä museoalus Turun Aurajoessa Forum Marinumin tuntumassa. Alus on valmistunut höyrylaivaksi Oskarshamnissa Ruotsissa vuonna 1960. Aluksen aikaisempia nimiä ovat olleet S/S Bore ja S/S Borea. Vuosina 1987–2010 alus tunnettiin risteilyaluksena nimellä Kristina Regina.

Kun ystävyyssuhteet solmitaan on Wäinö Aaltosen suunnittelema Turun ja Göteborgin kaupunkien ystävyyspatsas. Ystävyyspatsaita on kaksi; alkuperäisteos Göteborgin Näckrosdammenilla ja kaksoiskappale Turussa Puutorilla osoitteessa Aninkaistenkatu 12.

Qwenselin talo (Qwenselska huset) on Turun vanhin puutalo. Vanha porvariskoti sijaitsee Aurajoen rannalla Turun keskustassa. Se rakennettiin noin vuonna 1700 vuoden 1652 asemakaavassa aatelistolle varatulle alueelle. Talo oli Wilhelm Johan Qwenselin koti. Qwensel oli hovioikeudenasessori.

Turun kaupungintalo (ruots. Åbo stadshus) sijaitsee Turussa Aurajoen rannalla, Aurakatu 2:ssa. Vuonna 1874 perustettu Turun kaupunginvaltuusto on kokoontunut kaupungintalossa vuodesta 1885 lähtien.

Betel-kirkko on Turun keskustassa VII kaupunginosassa sijaitseva kirkkorakennus. Se on ollut vuodesta 1984 Turun adventtiseurakunnan käytössä. Vuodesta 2013 kirkkoa käyttää myös Suomen evankelisluterilaiseen lähetyshiippakuntaan kuuluva Pyhän Paavalin luterilainen seurakunta.

Turun kaupunginkirjasto (ruots. Åbo stadsbibliotek) on Turussa toimiva yleinen kirjasto. Sen päätoimipiste on Turun keskustassa, VI kaupunginosan alueella sijaitseva Turun kaupunginkirjaston pääkirjasto. Lisäksi kaupunginkirjastoon kuuluu useita lähikirjastoja sekä kaksi kirjastoautoa. Turun kaupunginkirjasto on osa Vaski-kirjastoja, joka on 18 varsinaissuomalaisen kunnan muodostama kirjastokimppa.

Puutorin Vessa on Turun Puutorilla sijaitseva pyöreä rakennus. Vuonna 1933 silloisen linja-autoaseman yhteyteen valmistunut, Totti Soran vaakahuoneeksi suunnittelema rakennus toimi yleisenä käymälänä vuoteen 1986 saakka. Markku Heikkilä ja Kaija Väisänen kunnostivat rakennuksen ravintolaksi, joka avautui vuonna 1997 nimellä Puutorin Vessa. Heikkilä toimi itse ravintoloitsijana vuoteen 2007 saakka. Ravintola meni konkurssiin huhtikuussa 2014, ja tiloihin tuli Tim Gloganin pitämä brittipubi The WaterLoo. Kiinteistön omistaa Heikkilän, Väisäsen ja Jarkko Pihlajan perustama Turun toimitilamarkkinointi Oy. Kiinteistön omistaa nykyään L-S Kiinteistöt Oy. Rakennuksen edustalla Puutorilla järjestetään ympäri vuoden erilaisia tapahtumia.

Turun kauppatori (ruots. Salutorget i Åbo) on Turun ydinkeskustassa sijaitseva tori. Kauppatori rajautuu pohjoisessa Yliopistonkatuun, idässä Kauppiaskatuun, etelässä Eerikinkatuun ja lännessä Aurakatuun. Kauppatori on suosittu matkailunähtävyys, tapaamis-, kauppa- sekä kahvittelupaikka ja sitä pidetään usein Turun kaupungin keskipisteenä. Torilla järjestetään erilaisia tapahtumia, kuten markkinoita, konsertteja ja mielenosoituksia. Kauppatori on myös Turun seudun joukkoliikenteen merkittävin solmukohta ja pysäkkialue, jossa vaihdetaan usein linjalta toiselle.

Akatemiatalo on uusklassistinen alun perin Turun Akatemian käyttöön vuonna 1815 valmistunut mutta vuonna 1817 vihitty rakennus Turun keskustassa I kaupunginosassa tuomiokirkon tuntumassa. Rakennuksen on suunnitellut Carl Christoffer Gjörwell. Se on Suomen huomattavimpia esimerkkejä kustavilaisesta uusklassistisesta rakennuksesta.

Brinkhallin kartano (ruots. Brinkhalls gård) on historiallinen kartano rakennuksineen ja puistoineen Kakskerran saarella Turussa.

Kirjastosilta (ruots. Biblioteksbron) on Turun keskustassa sijaitseva kevyen liikenteen silta, joka ylittää Aurajoen Kauppiaskadun ja Rettiginrinteen kohdalla. Vuonna 2013 valmistuneen Kirjastosillan nimi valittiin nimiäänestyksellä. Sen lähellä sijaitsee Turun kaupunginkirjaston pääkirjasto.

Pernon telakka on Pernon kaupunginosassa Turussa, Raisionlahden rannalla sijaitseva risteilyalusten rakentamiseen erikoistunut telakka. Telakan omistaa Meyer Turku.

Pyhän Birgitan ja Autuaan Hemmingin kirkko on samannimisen katolisen seurakunnan kirkko Turussa. Kirkkorakennus on valmistunut vuonna 1966. Se sijaitsee Turun keskustassa Ursininkadulla.

Skanssi on kauppakeskus Turussa, Skanssin kaupunginosassa. Sen avajaisia vietettiin 17. huhtikuuta 2009. Kauppakeskuksen bruttopinta-ala on 130 000 neliömetriä ja liiketiloille vuokrattava pinta-ala on 40 000 kerrosneliömetriä. Skanssissa on pysäköntitilaa 2 500 autolle. Kauppakeskuksen ”ankkuriyrityksiä” ovat K-Citymarket, H&M, Stadium, Intersport, Clas Ohlson sekä XXL Sports & Outdoor.

Sokos Wiklund on Turun keskustassa sijaitseva tavaratalo, jonka omistaa Turun Osuuskauppa (TOK). Se kuuluu S-ryhmän Sokos-tavarataloketjuun.

Liljan patsas on Wäinö Aaltosen tekemä punagraniittinen patsas Turussa, Runeberginpuistossa Auransillan kupeessa. Se esittää alastonta naista ja Turun vaakunakukkaa liljaa. Patsas on hankittu sinne vuonna 1927 ja se oli Turun kaupungin ensimmäinen julkinen taidehankinta.

Turku (ruots. Åbo, lat. Aboa) on Lounais-Suomen suurin kaupunki ja Varsinais-Suomen maakuntakeskus. Se sijaitsee Aurajoen suulla Saaristomeren rannikolla. Turun kaupungissa asuu noin 202 000 henkilöä ja laajemmin koko seudulla asuu noin 347 000 henkilöä. Vastaavasti Turun kaupunkiseudun kuntayhtymän toiminta-alueella asuu noin 311 000 henkilöä. Turku on asukasluvultaan Suomen 6:nneksi suurin kunta ja lähikuntineen kolmanneksi suurin kaupunkialue.

Luostarivuoren koulu on vuosiluokkien 1–9 yhtenäiskoulu Turun keskustassa. Koulun yläluokat 7–9 toimivat Samppalinnan mäellä ja alakoululuokat Martin yksikössä urheilupuiston läheisyydessä. Yläkoulun kanssa samoissa tiloissa toimii myös Luostarivuoren Lyseon lukio. Luostarivuoren koulu on vuosiluokkien 1–9 yhtenäiskoulu ja oppilasmäärä on noin 780. Alakoululuokat toimivat Martin ja Kerttulin yksiköissä ja yläkoululuokat Luostarivuoren yksikössä. Koulussa toimivat yleisluokkien lisäksi ruotsin kielikylpy-, kuvataide- sekä urheiluluokat (yläkoulussa).

Lutherin kirkko on Turun keskustassa sijaitseva Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen (SLEY) Turun osaston kokoontumistila. Se sijaitsee osoitteessa Puutarhakatu 8 a. Kirkon ovat suunnitelleet Tauno Salo ja Olavi Heikkilä, ja sen vihki käyttöön arkkipiispa Martti Simojoki 10. huhtikuuta 1967. Kirkon tiloissa sijaitsee myös SLEY:n Varsinais-Suomen piirin toimisto.

Merikotkat tai Kotkat on Jussi Mäntysen pronssiveistos Turun kauppakorkeakoulun edustalla, osoitteessa Rehtorinpellontie 5. Veistos on valmistunut vuonna 1954 ja paljastettu 1968 Turun kaupungin pystyttämänä.

Onnenhevonen on Rafael Saifulinin suunnittelema vuonna 2005 valmistunut, Turun keskustassa Yliopistonkadulla sijaitseva veistos. Pronssisen veistoksen pinta on koristeltu eri maiden kolikoilla, mitaleilla ja kunniamerkeillä.

Pansion satamarata rakennettiin 1930-luvulla ja se erosi Turku–Uusikaupunki-radasta Härkämäen kohdalla ja jatkui sitten pisimmillään aina Pansioon Turun laivastoasemalle saakka. Radalta erkanivat sivuraiteet Turun rautatehtaalle, Turun sataman länsilaiturille sekä Suomen Säilyke Oy:n tehtaalle ja Jalostajan Artukaisten tehtaalle. Radan varrella sijaitsivat myös Standardin ja Shellin öljyvarastot (Pansion öljysatama) sekä Laivateollisuuden Pansion telakka. Pansion satamarata avattiin öljysatamalle saakka 1932 ja rataa jatkettiin 1942 Turun laivastoasemalle.

Pilvet on kuvataiteilija Mika Natrin (s. 1969) kolmiosainen teräsveistos Turussa Aurajoen rannalla, Ursininkadun ja Läntisen Rantakadun risteyksessä.

Portsan pojat on Viljo Mäkisen pronssiveistos Turun VIII kaupunginosassa eli ”Portsassa”, osoitteessa Puutarhakatu 34.

Pyhän Hengen kappeli on Turun keskustassa, niin sanotun Julinin korttelin kellarissa sijaitseva katoliseksi kappeliksi vihitty ekumeeninen pyhäkkö. Se on rakennettu 1980-luvulla paljastuneiden Pyhän Hengen kirkon raunioiden yhteyteen.

Päivänkakkara on Turun Forum Marinumin pihalle vuonna 2011 pystytetty veistos, joka kuvaa hyperrealistisen tarkasti valtavaa päivänkakkaran kukkaa varsineen. Jani Rättyän ja Antti Stöckellin tekemä veistos on 25 metriä pitkä ja tehty puusta, metallista ja lujitemuovista.

Samppalinnan Kesäteatteri on Turun Samppalinnanmäellä sijaitseva kesäteatteri, joka ohjelmistossaan on keskittynyt erityisesti musikaaleihin ja musiikkinäytelmiin. Samppalinnan ohjelmisto toteutetaan täysin ammattilaisten voimin. Teatterin omistaa Samppalinnan Kesäteatterin Kannatusyhdistys r.y. Samppalinnan katsomoon mahtuu kerrallaan 882 hengen yleisö.

Suojattu kasvu on Turussa Aurajoen länsirannalla sijaitseva graniittiveistos, jonka tekijä on vehmaalainen kuvanveistäjä Jarkko Roth (s. 1943). Vuonna 1983 valmistuneen teoksen lahjoitti kaupungille Rakennusliike Kivikartio 40-vuotisjuhlansa yhteydessä 1985. Kivikartion perustaja teollisuusneuvos Pauli Lappalainen kertoi teoksen kuvaavan sitä suojaisaa kasvuympäristöä, jonka vakaasti kehittyvä Turku tarjoaa eteenpäin pyrkivälle yritykselle.

Temppeli on Kim Simonssonin veistos Turun Kupittaanpuistossa. Se on moniosainen reliefi pienen muuntamorakennuksen ulkoseinissä. Muuntamo sijaitsee Uudenmaankadun ja Kupittaankadun kulmassa. Teos paljastettiin Turun kulttuuripääkaupunkivuonna 2011.

Turku työllä rakennetaan on kuvanveistäjä Kari Juvan vuonna 1987 paljastettu pronssiveistos Turun Barkerinpuistossa osoitteessa Linnankatu 46.

Turun linnan kirkko on Juhana Herttuan aikaiseen Turun linnan eteläsiiven pitosaliin sisustettu luterilainen kirkko. Kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1706. Sitä hallinnoi Turun museokeskus, joka vuokraa sitä kirkollisiin toimituksiin, konsertteihin ja muihin tapahtumiin. Kirkkoon mahtuu 240 henkilöä.

Turun oikeustalo on valmistunut Sairashuoneen- ja Linnankadun kulmatontille vuonna 1998. Se on Valtion kiinteistölaitoksen rakennuttama ja arkkitehti Pekka Pitkäsen suunnittelema. Kiveä julkisivussaan hyödyntävä rakennus sai vuoden 1998 kivipalkinnon. Oikeuslaitoksessa tapahtuneiden uudistusten myötä talossa toimivat nykyisin Turun hallinto-oikeus, Varsinais-Suomen käräjäoikeus ja Syyttäjälaitoksen Turun toimipaikka.

Varissuon kirkko on Turussa sijaitseva Turun Katariinanseurakunnan kirkkorakennus. Varissuon seurakuntakeskus valmistui vuonna 1981 ja kellotapuli 1997. Arkkipiispa John Vikström vihki kirkon vuonna 1997. Varissuon kirkon on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Laiho, Pulkkinen & Raunio.

Varissuon liikekeskus (ent. Itäkeskus) on vuonna 1981 valmistunut liikekeskus, joka sijaitsee Turun Varissuon kaupunginosassa. Keskuksen alkuperäinen nimi oli Turun Itäkeskus; nimeksi muutettiin vuonna 2011 Varissuon liikekeskus.

Turun velodromi on asfalttipäällysteinen ulkopyöräilyrata, jonka pituus on 333,33 metriä. Radan sisäpuolella on lisäksi jäähdyttelyyn tarkoitettu alue sekä huoltajille ja toimitsijoille varattu alue. Velodromi sijaitsee Kupittaalla, Kupittaanpuistossa, Lemminkäisenkadun ja Hippoksentien risteyksen tuntumassa. Rata on kaikille avoin ja maksuton. Ratapyöräilyn SM-kilpailut järjestettiin tällä velodromilla viimeksi heinäkuussa 2007.

Turun ja Porin lääni (ruots. Åbo och Björneborgs län) oli vuosina 1634–1997 toiminut Suomen lääni. Siihen kuuluivat Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnat. Läänin pääkaupunki oli Turku.

Turun tuomiokirkko (ruots. Åbo domkyrka) on Suomen Turussa I kaupunginosassa Aurajoen rannalla sijaitseva, monessa vaiheessa rakennettu kivikirkko, joka on suurimmaksi osaksi keskiajalta. Turun tuomiokirkkoa kutsutaan Suomen kansallispyhäköksi, vaikka nimitys ei olekaan virallinen. Turun tuomiokirkko kuuluu maan merkittävimpiin historiallisiin rakennuksiin ja on Suomen ainoa keskiaikainen basilika. Pitkän rakennusajan vuoksi tuomiokirkko edustaa useaa eri tyylisuuntaa, muun muassa romaanista, goottilaista ja uusgoottilaista tyyliä.

Kupittaan monitoimihalli (sponsorinimeltään Rajupaja-areena, vuosina 2012–2022 Marli-areena, vuosina 2011–2012 OS/G-areena) on marraskuussa 2006 valmistunut urheiluhalli Kupittaalla Turussa. Se tunnetaan jääkiekkojoukkue TuTo Hockeyn kotihallina. Aiemmin samalla paikalla sijaitsi Kupittaan jäähalli vuosina 1973–2005.

Turkuhalli, sponsorinimeltään Gatorade Center, on monitoimihalli Turussa. Se tunnetaan parhaiten jääkiekkojoukkue TPS:n kotihallina. Halli toimii myös konserttiareenana. Turkuhalli on lisäksi vuosittain järjestettävän kristillisen Maata näkyvissä -festareiden ja Itsenäisyyspäivän aaton tanssiaisten pitopaikka. Turkuhallin aikaisempia sponsorinimiä olivat Typhoon, Elysée Arena ja HK Areena.

Turun kauppakorkeakoulu (engl. Turku School of Economics) on vuonna 1950 liike-elämän aloitteesta perustettu kauppakorkeakoulu, joka on vuodesta 2010 alkaen ollut osa Turun yliopistoa. Kauppakorkeakoulun dekaanina on vuodesta 2012 lähtien toiminut laskentatoimen ja rahoituksen professori Markus Granlund.

Hirvensalo on Turun edustalla sijaitseva saari. Saarella oli vuoden 2015 paikkeilla noin 9 000 asukasta, ja sen pinta-ala on noin 12,8 km². Hirvensalo on osa Hirvensalon-Kakskerran suuraluetta. Sen suurimmat lähisaaret ovat pohjoispuolella sijaitseva Ruissalo sekä eteläpuolella olevat Satavan ja Kakskerran saaret. Lännessä aukeaa Airiston merenselkä ja mantereesta saaren erottaa idässä Pitkäsalmi. Hirvensalosta on kiinteä tieyhteys mantereelle Hirvensalonsillan kautta.

Kakskerta on Lounais-Suomessa sijaitseva saari sekä entinen Suomen kunta, joka kuuluu nykyisin Turun kaupunkiin. Naapurisaari Satavan kanssa ne muodostavat yhteisen postinumeroalueen (20960, Kakskerta).

Luostarinmäen museokortteli (ruots. Klosterbacken) on Turun keskustassa, Vartiovuoren kupeessa sijaitseva ulkoilmamuseo. Hallinnollisesti museo kuuluu Turun museokeskukseen. Ulkoilmamuseona se on maailmanlaajuisestikin poikkeuksellisen arvokas kokonaisuus, sillä alueen rakennukset sijaitsevat alkuperäisillä paikoillaan. Museon 80-vuotissyntymäpäivän johdosta museon nimi ja ilme uudistettiin kesällä 2020. Luostarinmäki-nimen alta löytyvät museon vaalima turkulainen käsityöläisyyshistoria, ainutlaatuinen kaupunkihistoria sekä moninaiset henkilötarinat. Korttelista on käytetty Luostarinmäki-nimeä vuoden 1827 Turun palosta lähtien. Museo tunnettiin aikaisemmin nimellä Luostarinmäen käsityöläismuseo.

Kupittaan jalkapallostadion (sponsorinimeltään Veritas Stadion) on Turussa Kupittaalla sijaitseva jalkapallostadion, joka avattiin vuoden 1952 olympialaisia varten. Stadion toimii Veikkausliigassa pelaavan FC Interin sekä Ykkösliigassa pelaavan TPS:n kotikenttänä. Stadionin istumapaikkojen kapasiteetti on n. 9 000 katsojaa.

Turun satama (ruots. Åbo hamn, LOCODE: FI TKU) on Suomen vanhin satama, ja se mainitaan arabialaisen maantieteilijä Abu Abdallah Mohammed Idrisin vuonna 1154 kirjoitetussa kirjassa Kitab Rudjar. Satama sijaitsee Saaristomeren rannalla, Turun kaupungin keskustasta länteen Turun sataman ja Pansion kaupunginosissa.

Ruissalo (ruots. Runsala) on Turun kaupunkiin kuuluva saari aivan Turun edustalla. Ruissalo on myös Turun kaupunginosa, johon kuuluu lisäksi ympäröiviä saaria, kuten Iso-Pukki, Pikku-Pukki, Kukkarokivi, Iso-Kaskinen, Vähä-Kaskinen, Äijäkari, Pöllönkari, Kaletto, Viittakari ja Loistokari.

Martinkirkko on Turussa Martin kaupunginosassa Aurajoen itäpuolella sijaitseva kirkkorakennus. Martinseurakunta perustettiin seurakuntajaossa vuonna 1921, minkä jälkeen sille ryhdyttiin suunnittelemaan uutta kirkkorakennusta. Kirkko vihittiin käyttöön Martti Lutherin syntymän 450-vuotisjuhlana 12. marraskuuta 1933. Kirkko on näin myös nimetty uskonpuhdistaja Martti Lutherin mukaan. Siirtymätyyliä klassismista funktionalismiin edustavan kirkon suunnittelivat yhteistyönä arkkitehdit Totti Sora ja Gunnar Wahlroos. Kirkon tyylille on ominaista sekä ulkona että sisällä toistuva tiukka asiallisuus ja yksinkertaisuus.

VIII kaupunginosa on yksi Turun keskustan numeroiduista kaupunginosista. Se sijaitsee Aurajoen länsipuolella Puistokadun ja IX kaupunginosan (Länsiranta) välissä. Osa kaupunginosasta tunnetaan nimellä Port Arthur eli Portsa. Port Arthurin rakennukset ovat lähinnä puutaloja, joita erottavat paikoin kapeat kadut. Osa kaduista on mukulakivipäällysteisiä. Ennen Port Arthur oli työläiskaupunginosa. Port Arthurin asuinalueen lisäksi VIII kaupunginosaan kuuluu Kakolanmäki. Portsan tärkeimmät kadut ovat Puutarhakatu ja Rauhankatu, jokirannan puolella Kakolanmäkeä kulkee Linnankatu

V kaupunginosa (myös Itäranta, ruots. Öststranden) on yksi Turun keskustan numeroiduista kaupunginosista. Se sijaitsee nimensä mukaisesti Aurajoen "itäisellä rannalla" eli eteläpuolella. Naapurikaupunginosia ovat IV kaupunginosa (Martti) pohjoisessa, Vähäheikkilä kaakossa ja Korppolaismäki etelässä.

IX kaupunginosa (myös Länsiranta, ruots. Väststranden) on suurinumeroisin Turun keskustan numeroiduista kaupunginosista. Se sijaitsee nimensä mukaisesti Aurajoen länsipuolella Kakolanmäen ja Turun sataman välissä. Kaupunginosassa on monia museoita ja kulttuuripalveluita, kuten Turun konservatorio.

IV eli Martti (ruots. Martinsbacken) on kaupunginosa Turussa. Se sijaitsee kaupungin keskusta-alueella, Aurajoen itärannalla, noin puolentoista kilometrin päässä ydinkeskustasta joen suulle päin. Naapurikaupunginosia ovat V kaupunginosa (Itäranta) lännessä, Vähäheikkilä ja Mäntymäki etelässä sekä III kaupunginosa (Urheilupuisto) idässä. Pohjoisessa Martti rajoittuu Aurajokeen, jonka ylittää Martinsilta.

Kaistarniemi (ruots. Kaistarudden) on Turun kaupunginosa, joka sijaitsee Hirvensalon saaren kaakkoiskulman samannimisellä niemellä. Niemen kärjessä on Papinsaaren kaupunginosa.

Mäntymäki (ruots. Tallbacka) on kaupunginosa Turussa. Se sijaitsee kaupungin keskustasta kaakkoon ja kuuluu keskustan suuralueeseen. Mäntymäki rajautuu Vähäheikkiläntiehen, Luolavuorentiehen, Kupittaankatuun ja Askaistentiehen. Naapurikaupunginosia ovat muun muassa Kurjenmäki, Vähäheikkilä ja III kaupunginosa.

Illoinen (ruots. Illois) on Turun kaupunginosa joka sijaitsee Hirvensalon länsirannalla. Maaseutumainen Illoinen on yksi Turun pienimpiä kaupunginosia: vuoden 2016 lopussa alueen väkiluku oli 93.

Kupittaa (ruots. Kuppis) on kaupunginosa Turun itäisessä keskustassa. Se kuuluu keskustan suuralueeseen. Kupittaalla sijaitsee laaja puisto ja useita urheilupaikkoja. Kupittaa on yksi rakennuspinta-alaltaan nopeiten kehittyviä alueita Turussa. Alueelle on kaavoitettu paljon muun muassa toimistotilaa ja asumista.

Kukola on kaupunginosa Turussa. Se sijaitsee Hirvensalon keskiosassa.

Lauttaranta (ruots. Färjstranden) on kaupunginosa ja asuinalue Turun Hirvensalon saarella. Ennen nykyistä siltaa yhteys Hirvensalosta mantereelle kulki Lauttarannan kautta, ensin lossilla ja myöhemmin siltaa pitkin.

Nummi (ruots. Nummisbacken tai Nummis; tunnetaan myös nimillä Nummenmäki, Nummenpakka, Nummenpaka, Pakka ja Nopola) on Turun kaupunginosa. Se on pääasiassa vanhaa puutaloaluetta, mutta sen alueeseen kuuluu myös Ylioppilaskylä. Nummi sijaitsee muutaman kilometrin päässä keskustasta itään. Asutus sijaitsee sekä Vanhan Hämeentien–Itäharjun alueella että Kuuvuorella, jossa talot on rakennettu 1900-luvun alussa. Nummen kaupunginosaan kuuluu viisi pienaluetta, jotka ovat Kuuvuori, Nummenmäki, Paaskunta, Vatsela ja Yo-kylä.

Pihlajaniemi (ruots. Rönnudden) on kaupunginosa Turussa. Se sijaitsee kaupungin keskustasta etelään ja kuuluu osittain keskustan ja osittain Uittamo-Skanssin suuralueeseen. Naapurikaupunginosia ovat Korppolaismäki pohjoisessa, Puistomäki idässä, ja Uittamo etelässä.

Posankka on Alvar Gullichsenin suunnittelema, Turun ylioppilaskylän alueella sijaitseva patsas, joka kuvaa kumiankan ja marsipaanipossun risteymää. Patsaan pituus on 7,5 metriä, leveys 4,35 metriä ja korkeus 5 metriä, ja se on valmistettu teräsvahvisteisesta lujitemuovista. Teoksen valmisti nauvolainen muovialan yrittäjä Bjarne Ölander ja alkuperäisen muovauksen^selvennä teki virolainen kuvanveistäjä Matti Varik.

Turun synagoga on Turun juutalaisen seurakunnan synagoga. Se on toinen Suomen kahdesta synagogasta, toinen on Helsingin synagoga Helsingissä.

Turun ortodoksinen kirkko eli Pyhän marttyyrikeisarinna Aleksandran kirkko on Turun ortodoksisen seurakunnan pääkirkko Turun kauppatorin laidalla. Kirkko rakennettiin Nikolai I:n 5. tammikuuta 1838 antamasta määräyksestä torin koilliskulmaan arkkitehti C. L. Engelin piirustusten pohjalta. Kirkon rakennustyöt, jotka maksoivat 67 886 ruplaa Venäjän valtion kassasta, aloitettiin vuonna 1839 ja saatiin päätökseen 1845. Kirkko vihittiin 2. syyskuuta 1846. Kirkko omistettiin keisari Diocletianuksen puolisolle Aleksandralle, joka oli julkisesti ilmoittanut olevansa kristitty ja kärsi siksi marttyyrikuoleman 23. huhtikuuta 303. Suojeluspyhän valintaan lienee vaikuttanut myös keisari Nikolai I:n puolison, Aleksandra Feodorovnan nimi.

Vanha Suurtori (ruots. Gamla Stortorget) on Turun vanhassa keskustassa sijaitseva tori. Suurtori sijaitsee II kaupunginosassa, aivan Turun tuomiokirkon välittömässä läheisyydessä. Suurtori oli satoja vuosia Suomen tärkeiden teiden ja liikenneväylien keskeisin solmukohta. Torilla yhtyivät Hämeen härkätie, Satakunnasta tuleva tie, rantatie Viipurista sekä Aurajoki, jonne saapuivat laivat Itämeren muista kaupungeista. Hämeestä tulevaa tietä kutsuttiin kaupungin alueella Hämeenkaduksi ja Viipurista tulevaa rantatietä Karjakaduksi.

Kurjenmäki (ruots. Tranbacken) on kaupunginosa Turussa. Se sijaitsee kaupungin keskustasta kaakkoon ja kuuluu keskustan suuralueeseen. Kurjenmäen naapurikaupunginosia ovat II ja III kaupunginosat sekä Kupittaa, Mäntymäki, Luolavuori ja Vasaramäki.

Artukainen (ruots. Artukais) on kaupunginosa Turun länsiosassa noin viisi kilometriä kaupungin keskustasta. Alueen asukasluku on 75 (2007), joka tekee siitä asukasmäärältään kaupungin pienimpiä kaupunginosia. Vähäinen asukasluku selittyy alueelle keskittyneellä kemian-, paino-, elintarvike- ja lääketeollisuudella.

Turun ruotsalainen teatteri (ruots. Åbo Svenska Teater, ÅST) on Turussa Kauppatorin laidalla sijaitseva Suomen vanhin teatteri. Teatterin ohjelmisto esitetään ruotsiksi, suuremmissa tuotannoissa on tekstitys suomeksi.

Vähäheikkilä (ruots. Lillheikkilä) on kaupunginosa Turussa, keskustan eteläpuolella. Se kuuluu keskustan suuralueeseen. Naapurikaupunginosia ovat Martti eli IV pohjoisessa, Korppolaismäki lännessä, Mäntymäki ja Luolavuori idässä ja Puistomäki etelässä. Vähäheikkilän rakennuskanta koostuu pääasiallisesti 1900-luvun alkuvuosikymmeninä rakennetuista puutaloista ja omakotitaloista. Alueella on myös muutamia kerrostaloja ja pienteollisuutta.

Korppolaismäki (ruots. Korpolaisbacken) on kaupunginosa ja mäki Turussa, Aurajoen ja Pitkäsalmen yhtymäkohdassa Turun satamaa vastapäätä. Mäen huippu on 37 metriä merenpinnan yläpuolella. Korppolaismäki kuuluu keskustan suuralueeseen, ja naapurikaupunginosia ovat viides eli Itäranta pohjoisessa, Hirvensalon Lauttaranta lännessä, Pihlajaniemi etelässä ja Vähäheikkilä idässä.

Paavo Nurmen stadion on Turun urheilupuistossa sijaitseva yleisurheilu- ja jalkapallostadion, joka on avattu jo vuonna 1893. Stadionin kapasiteetti on 13 000 katsojaa.

Iso-Heikkilän tähtitorni on tähtitieteellinen observatorio, joka sijaitsee Iso-Heikkilän kaupunginosassa Turussa. Se on nykyään Turun alueella toimivan tähtitieteellisen yhdistyksen Turun Ursan käytössä, jonka jäsenet käyttävät sitä tähtitieteellisiin havaintoihin ja pitävät tähtitornissa talvisin myös yleisöesityksiä.

Mikaelinkirkko on Turun keskustassa Port Arthurin kaupunginosassa sijaitseva kirkko, joka on valmistunut vuonna 1905. Kirkko on nimetty Arkkienkeli Mikaelin mukaan. Se on muodoltaan kolmilaivainen pitkäkirkko, jonka torni on 77 metriä korkea. Kirkkoa on peruskorjattu vuosina 1984–1987. Kirkossa on 1250 istumapaikkaa ja se on suosittu konsertti- ja vihkikirkko.

Turun kaupungin taidemuseo WAM (aik. Wäinö Aaltosen museo) on Turussa sijaitseva nykytaiteeseen painottunut taidemuseo. WAM on vuodesta 2009 alkaen hallinnollisesti osa Turun museokeskusta. Näyttelytoiminnan rungon muodostaa Turun kaupungin taidekokoelma, joka sisältää muun muassa huomattavan kokonaisuuden lahjoituksena saatuja Wäinö Aaltosen töitä. Vaihtuvissa näyttelyissä museossa on esillä sekä kansainvälistä että kotimaista modernia taidetta. Museon viestinnällinen nimi vuodesta 2019 alkaen on WAM Turun kaupungin taidemuseo.

Aboa Vetus Ars Nova (aiemmin Aboa Vetus & Ars Nova) on vuonna 1995 toimintansa aloittanut historian ja nykytaiteen museo Turun keskustassa, historiallisessa Rettigin palatsissa. Museo on yksi Turun kolmesta taidemuseosta ja Suomen ainoa arkeologinen museo. Museon latinankielinen nimi tarkoittaa ”Vanhaa Turkua ja uutta taidetta”, mikä viittaa Daniel Jusleniuksen vuonna 1700 julkaistuun väitöskirjaan Aboa Vetus et Nova. Museon omistaa Matti Koivurinnan perustama Aboa Vetus Ars Nova säätiö.

Paattinen (ruots. Patis) on entinen kunta ja nykyisin osa Turun kaupunkia sen pohjoisosassa. Kunta oli pitkän ja kapean kiilan muotoinen ja päättyi pohjoisessa Kuhankuonon kahdeksan kunnan rajapyykkiin. Alueen halki virtaa Paattistenjoki, joka tunnetaan myös Vähäjokena lähempänä Turkua. Ennen Paattisten kunnan lakkauttamista sen naapurikunnat olivat Aura, Lieto, Masku, Mynämäki, Nousiainen, Pöytyä, Rusko, Turku, Vahto ja Yläne.

Kupittaan rautatieasema (lyh. Kut, ruots. Kuppis järnvägsstation) on Suomen rataverkolla Turussa rantaradalla eli rataosalla Helsinki–Turku sijaitseva rautatieasema. Se sijaitsee noin kolmen kilometrin päässä Turun päärautatieasemalta Kupittaalla Turun tiedepuiston välittömässä tuntumassa. Kupittaan vanha asemarakennus on vuodelta 1914 ja sijaitsee noin sata metriä nykyisestä asemasta luoteeseen. Rakennuksen on suunnitellut John Stolpe. Aseman entinen nimi vuoteen 1946 saakka oli Turku Itäinen (ruots. Åbo Östra).

Turun yliopistollinen keskussairaala (lyhenne Tyks, ruots. Åbo universitetscentralsjukhus, lyh. Åucs) on yksi Suomen viidestä yliopistollisesta sairaalasta. Sairaalan toiminnasta valtaosa on keskittynyt Turussa sijaitsevaan kantasairaalaan, jonka sairaaloita ovat Majakkasairaala, A-sairaala, U-sairaala ja T-sairaala sekä Tyksin kirurgiseen sairaalaan. Hallinnollisesti Turun yliopistolliseen keskussairaalaan on lisäksi yhdistetty Varsinais-Suomen hyvinvointialue. aluesairaalat: Raision sairaala, Vakka-Suomen aluesairaala, Salon aluesairaala, Loimaan aluesairaala ja Turunmaan sairaala, jotka nykyisin toimivat lähisairaaloina, samoin psykiatriset hoitolaitokset: Halikon sairaala, Uudenkaupungin sairaala ja Varhan psykiatrian yksiköt. Sairaanhoitopiirissä on eriytetty Tyksin ulkopuolelle Tyks Akuutti eli Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos, sairaala-apteekki, tekniikan ja huollon palvelut sekä hallintokeskus.

Turun Kaupunginteatteri on Turussa toimiva ammattiteatteri. Se perustettiin vuonna 1946 Turun Teatterin ja Turun Työväen Teatterin yhdistyessä. Se oli Suomen vanhin täyskunnallinen teatteri, kunnes vuoden 2014 alusta se siirtyi Turun kaupungin omistamaksi osakeyhtiöksi. Teatterin sydän on sen kolmella näyttämöllä, joiden kausittain vaihtuva ohjelmisto sisältää esityksiä musikaaleista draamaan ja komedioista lastenteatteriin. Teatterissa järjestetään myös yleisötapahtumia ja tiloja vuokrataan näytöskalenterin salliessa tapahtumanjärjestäjille. Vuodesta 2014 teatterin taiteellisena johtajana toimii Mikko Kouki ja toimitusjohtajana Arto Valkama.

Oriketo on kaupunginosa Turun koillisosassa noin viisi kilometriä kaupungin keskustasta. Sen asukasluku oli 157 vuoden 2016 lopussa. Alueen vähäinen asukasluku selittyy sille sijoittuneella pienteollisuudella ja liiketiloilla. Orikedon asuinrakennuskanta koostuu lähinnä 1950-luvulla rakennetuista omakotitaloista.

Kähäri on kaupunginosa Turussa. Se sijaitsee kaupungin keskustasta pohjoiseen ja kuuluu Länsikeskuksen suuralueeseen. Naapurikaupunginosia ovat Pohjola, Pitkämäki, Ruohonpää, Vätti ja Raunistula. Koillispuolella kaupunginosan rajana on Satakunnantie ja länsipuolella Vakka-Suomentie. Kähäri kuului aiemmin Maarian kuntaan. Sen rakennuskanta koostuu pääasiassa 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa rakennetuista puisista omakotitaloista mutta 2000-luvulla alueelle on rakennettu myös kerrostaloja.

Pitkämäki (ruots. Långbacka) on kaupunginosa Turussa. Se sijaitsee kaupungin keskustasta koilliseen ja kuuluu osittain sekä keskustan, Kuninkojan sekä Naantalintien suuralueeseen. Pitkämäki on ainoa Turun kaupunginosa, jonka osa-alueita kuuluu kolmeen eri suuralueeseen. Pitkämäkeen kuuluvat muun muassa Suikkilan ja Muhkurin asuinalueet.

Yli-Maaria (ruots. Övre S:t Marie) on Turun kaupunginosa, joka sijaitsee Pohjois-Turussa ja kuuluu Maaria-Paattisen suuralueeseen. Alue on suhteellisen tiheästi asuttua, ja sinne on kaavoitettu uusia omakotitalotontteja. Palveluita ovat elintarvikekauppa K-Market, St1-huoltoasema, konditoriakahvila / lounasravintola, apteekki, seurakuntatalo sekä vuonna 2018 valmistunut yhtenäiskoulu Ypsilon, jonka yhteydessä toimivat myös kirjasto ja neuvola. S-ryhmän elintarvikekauppa S-Market on tulossa. Vuonna 2009 Yli-Maariaan valmistui palvelukoti Mediverkko.

Forum Marinum on Turussa IX kaupunginosassa sijaitseva merenkulun valtakunnallinen vastuumuseo ja meripuolustuksen museo sekä toiminnallinen merikeskus. Se sijaitsee Aurajoen varrella Turun sataman tuntumassa sijaitsevissa vanhoissa Osuuskaupan ja valtion varastorakennuksissa Linnanpuomissa ja Kruununmakasiinissa. Museo syntyi vuonna 1977 perustetun Turun merenkulkumuseon ja vuonna 1936 perustetun Åbo Akademin Merihistoriallisen museon yhdistyessä, ja se avattiin vuonna 1999. Forum Marinumin tiloissa toimii edelleen Åbo Akademin merihistorian laitos.

Pohjola (ruots. Norrstan) on kaupunginosa Turun keskustassa. Se sijaitsee keskustan pohjoisosassa Ratapihankadun ja Kähärin välissä ja kuuluu Länsikeskuksen suuralueeseen. Turun päärautatieasema sijaitsee alueella.

Koivula (ruots. Björkas) on kaupunginosa Turun kaakkoisosassa lähellä Kaarinan rajaa noin kuusi kilometriä kaupungin keskustasta. Vuonna 2016 alueen väkiluku oli 1 663. Alueen väestöstä 12,1 % on alle 15-vuotiaita ja 23,6 % yli 65 vuotiaita. Suomea puhuu äidinkielenään 84,7 % väestöstä ja ruotsia 8,0 %. Muun kielisiä on 7,3 %. Koivulassa on pääasiassa kerros- ja rivitaloja, jotka on rakennettu pääosin 1980- ja 1990-luvuilla. Alueella on pieni ostoskeskus ja sen vieressä päiväkoti sekä seurakuntarakennus. Ostoskeskuksen lähettyvillä sijaitsee vanhusten palveluasuntoja ja uuden palveluasuntokokonaisuuden rakentaminen aloitettiin vuonna 2017. Lisäksi Turun kaupunki päätti aloittaa Murkionkadun saneerauksen parantaakseen alueen infrastruktuuria. Palvelutalorakennuksen ja Murkionkadun saneerauksen on arvioitu valmistuvan vuonna 2019.

Lauste (ruots. Laustis) on itäisessä Turussa, Kaarinan kupeessa sijaitseva kaupunginosa. Alue on rakentunut 1970-luvulta lukien, ja sen rakennuskanta koostuu pääasiallisesti kerrostaloista. Ne on kaikki suunnitellut ja rakentanut Rakennusliike Puolimatka. Lausteen asukasluku on noin 5 000. Lauste on monikulttuurinen lähiö: eri kansallisuuksia löytyy ainakin 20.

Räntämäki on Turun kaupunginosa Koroisten suuralueella noin kolme kilometriä keskustasta koilliseen. Lännessä kaupunginosan rajana on Vähäjoki, etelässä raja mukailee Topinojan uomaa, ja idässä on Orikedon teollisuusalue. Alue on pientalovaltaista, ja alueen rivitalot ovat pääosin ^lähde? Turun ylioppilaskyläsäätiön opiskelija-asuntokohteita ja Varsinaissuomen asumisoikeuden (VASO) asuntokohteita.

Vaala (ruots. Svalas) on Turun kaupunginosa ja lähiö, joka sijaitsee kaupungin kaakkoisosassa. Vuoden 2016 lopussa Vaalassa oli 927 asukasta. Väestöstä alle 15-vuotiaita oli 25,4 prosenttia, 15–64-vuotiaita 62,1 % ja yli 64-vuotiaita 12,5 %. Suomenkielisiä oli 70,7 %, ruotsinkielisiä 2,9 % ja muunkielisiä 26,4 %.

Kärsämäki on kaupunginosa Turussa noin neljä kilometriä keskustasta pohjoiseen Vähäjoen länsirannalla. Siellä on noin 2 000 asukasta. Yleiskaavan mukaan alue on suurelta osin pientalovaltaista asuntoaluetta, minkä lisäksi Paltassa on pieni kerrostaloalue. Kärsämäessä on myös kaksi teollisuusaluetta: Orjasmäki sijaitsee ohikulkutien varrella Urusvuoren teollisuusalueen yhteydessä ja Hiidenvartin teollisuusalue radan varressa.

Vätti on Turun kaupunginosa keskustan pohjoispuolella. Asukkaita Vätissä on 2 990 (vuonna 2004), joista 95,45 % on suomenkielisiä, 2,37 % ruotsinkielisiä ja 2,17 % muunkielisiä.

Mälikkälä on Turun kaupunginosa, joka kuuluu Länsikeskuksen suuralueeseen. Kaupunginosa sijaitsee kaupungin länsipuolella ja suurimmaksi osaksi harvaan asuttua lähiötä. Vuonna 2004 alueen väkiluku oli 1 608, ja se väheni vuosittain 0,05 %:lla. 15,59 % alueen väkiluvusta oli alle 15-vuotiaita, kun taas 22,7 % oli yli 65-vuotiaita. Alueen väestöstä 95,52 % puhuu suomea äidinkielenään ja 3,79 % ruotsia. Alueella toimii muun muassa valtakunnallinen pienvarastoja vuokraava yritys Cityvarasto.

Jänessaari on Turun kaupunginosa Hirvensalon saaren luoteiskulmalla, Maanpään ja Pikisaaren välissä. 2010-luvun alkupuolen kuluessa Jänessaaren tilastoalueen asukasmäärä kasvoi 25:stä 37:ään.

Iso-Heikkilä (ruots. Storheikkilä) on kaupunginosa Turussa. Se sijaitsee kaupungin keskustasta länteen ja kuuluu keskustan suuralueeseen. Ennen vuotta 1944 Iso-Heikkilä oli Maarian kunnan kylä.

Pansio on kaupunginosa Turun länsiosassa noin kuusi kilometriä kaupungin keskustasta. Alueen asukasluku oli 2 845 vuoden 2016 lopussa. Pansion työttömyysaste – 35 prosenttia vuonna 2016 – on Turun korkein. Lisäksi Pansiossa oli suhteellisesti Suomen eniten maksuhäiriömerkintöjä, melkein joka neljännellä asukkaalla. Vuoden 2016 asukkaista alle 15-vuotiaita oli 18,0 %, 15–64-vuotiaita 67,5 % ja yli 64-vuotiaita 14,6 %. Asukkaista suomea puhui 70,0 %, ruotsia 1,2 % ja muita kieliä 28,8 %.

Perno on kaupunginosa Turun länsiosassa Raision kupeessa. Pernosta on matkaa keskustaan noin seitsemän kilometriä. Kaupunginosa on jaettu kahteen pienalueeseen, jotka ovat Asuin-Perno ja Telakka.

Kurala on kaupunginosa ja historiallinen kylä Turun itäosassa vajaan neljän kilometrin päässä keskustasta. Hannunniitun alue kuuluu Kuralan kaupunginosaan.

Raunistula on kaupunginosa Turussa. Se sijaitsee kaupungin keskustasta pohjoiseen ja kuuluu osittain Runosmäki-Raunistulan ja osittain Länsikeskuksen suuralueeseen. Raunistulasta suurin osa on omakoti- ja rivitaloaluetta, ja jäljellä olevaa teollisuusaluetta on kehitetty asuinalueeksi. Alueen suurin maamerkki oli pitkään Hankkijan 1910 rakennuttama Raunistulan rehutehdas. Rakennus purettiin vuonna 2010.

Kohmo on Turun kaupunginosa, joka sijaitsee kaupungin itäosassa Aurajoen eteläpuolella ja rajoittuu idässä Kaarinan kaupunkiin. Tilastoinnissa Kohmo kuuluu Nummi-Halisen suuralueeseen; naapurikaupunginosia ovat lännessä Kurala, etelässä Pääskyvuori ja Varissuo. Vuonna 2007 alueella oli 1 188 asukasta.

Elämän puu (1960) on Turun Seudun Osuuspankin Maariankadun konttorin seinään suunniteltu 15-metrinen valotaideteos. Taiteilija Kalevi Mannisen taideteos tunnetaan turkulaisten keskuudessa myös valomäntynä ja rahapuuna. Sen toinen virallinen nimi on Siemenestä puu kasvaa. Teos päivitettiin ekologisemmaksi kiinteistössä tehdyn julkisivuremontin aikaan, nyt sen valaisemisesta huolehtivat led-valot.

Korppu-Vihtori on vuonna 1985 paljastettu Viljo Mäkisen veistos Turun Mäntymäessä, osoitteessa Kallelankatu 3.

Kurjet pesällä on Jussi Mäntyselle hyvin tyypillinen veistos, aiheena on luonto ja siinä elävä eläin. Taiteilijan kiinnostus luontoon näkyi hänen metsästysharrastuksestaan ja tarpeestaan liikkua luonnossa. Mäntynen toimi yli 20 vuotta Helsingin yliopiston eläinmuseolla konservaattorina, joten hänellä oli hyvä tietämys eläinten anatomiasta.

Kurjet kaivolla on Jussi Mäntysen pronssiveistos Turun Kunnallissairaalan edustalla. Kaupunki teetti linnuista pronssiveistoksen Lapinlahden Taidevalimossa ja päätti sijoituspaikaksi Kunnallissairaalan edustan. Teos on alun perin valettu kipsiin ja tällaisena taiteilija lahjoitti sen Turun kaupungille. Teos paljastettiin vuonna 1973.

Norsuaukio on kuvanveistäjä Hanna Vihriälän järkälemäinen graniittiveistos, joka seisoo Turussa taidemuseo Aboa Vetus & Ars Novan edustalla. Teos on Matti Koivurinnan säätiön tilaustyö Turun kulttuuripääkaupunkivuoden ja museon perustajan kauppaneuvos Matti Koivurinnan 80-vuotispäivän kunniaksi ja se paljastettiin syyskuussa 2011.

Ikaros on Laila Pullisen ensimmäinen julkiseen tilaan sijoitettu veistos Turussa. Teos valmistui jo vuonna 2003 ja oli esillä ensin Wäinö Aaltosen museossa. Nykyiseen sijoituspaikkaansa Turun kaupungintalon edustalle se siirrettiin 2012 kaupungintalon 200-vuotisjuhlan kunniaksi.

Puhuri on Kauko Räsäsen pronssiveistos, jonka jalustassa on pronssin lisäksi myös betonia. Teos valmistui jo 1954, mutta paljastettiin vasta 1987 Turun Varissuolla Marjavuoren puistossa.

Kimono on Karin Widnäsin keramiikkataideteos Turun Aurajokivarressa. Jätevedenpumppaamon torni on verhottu keraamisilla laatoilla, joiden muodon perusteella teos on saanut nimen Kimono. Se vaihtaa väriään hitaasti vuorokauden rytmin mukaan sinisestä purppuran kautta aamuruskon vaaleanpunaiseen. Kimono paljastettiin Turun kulttuuripääkaupunkivuoden avajaispäivänä 15.1.2011.

Lapset on taiteilija Anja Ahon pronssiveistos Turussa Yliopistonkadulla. Teos on sijoitettu asunto-osakeyhtiö Kasinonkulman aukiolle suihkulähteen yhteyteen. Veistos on sinänsä historiallinen, että se on ensimmäinen Turun kaupungin naistaiteilijan toteuttama ulkoveistos. Se paljastettiin vuonna 1959.

Suolla on Veikko Haukkavaaran veistos päiväkodin pihalla Turussa Luostarinkatu 5:ssä. Teoksen päämateriaalina ovat teräs- ja rautaelementit, jotka Haukkavaara on hitsannut yhteen. Veistoksen aiheena on suolla oleva lintu, joka juuri näyttäisi ottavan askelta eteenpäin. Paljastustilaisuus oli vuonna 1973.

Pohjoinen on israelilaisen taiteilijan Micha Ullmanin ympäristötaideteos, joka on osa Turun kaupungin Pro Cultura -säätiön taideprojektihanketta. Teos muodostuu 13 graniittikivestä, jotka on aseteltu laivan rungon muotoon. Paljastustilaisuus oli vuonna 1996 Turun Varvintorilla.

Tapaaminen Turussa 1812 on venäläisen kuvanveistäjä Andrei Kovaltšukin pronssiveistos Turussa Aurajoen rannassa Läntinen Rantakatu 1:n kohdalla Turun pääkirjaston lähellä. Se esittää Venäjän keisari Aleksanteri I:n ja Ruotsin kruununprinssin Kaarle Juhanan tapaamista Turussa vuonna 1812. Kyseessä on Venäjän konsulaatin ja Turun kaupungin yhteistyönä tilaama teos, jonka aloitteentekijänä olivat venäläiset. Veistos paljastettiin tapauksen 200-vuotisjuhlan kunniaksi järjestetyn seminaarin yhteydessä 2012.

Life Cycle on Alice Baillaudin installaatio Turussa Kaskenlinnan sairaalan edustalla. Teos on tilattu taiteilijalta Turun kaupungin ja Art dans la Cité -järjestön yhteistyönä. Paljastamisvuosi oli 2013.

Life on a Leaf on kuvataiteilija Jan-Erik Anderssonin suunnittelema taidetalo Turun Hirvensalossa. Ylhäältä päin katsottuna talo näyttää puunlehdeltä. Talo toimii Anderssonin perheen asuintalona ja valmistui vuonna 2009 osana Kuvataideakatemian tohtorityötä. Suunnittelu on toteutettu yhdessä arkkitehti Erkki Pitkärannan kanssa.

Ilmarinen kyntää kyisen pellon on taiteilija Jukka Salmisen taideteos Turun postikeskuksen pihalla. Teräsveistos paljastettiin Kalevalan päivänä 2006.

Barcarola on kuvanveistäjä Ukri Merikannon teos Turussa Yliopistonkadun ja Kauppiaskadun kulmassa. Veistos on yli kolmemetrinen ja se on valmistettu teräksestä ja kivikaarista, jotka on leikattu ja hiottu harmanvalkoisesta dioriitista. Kivikaarien takana on arkkitehti Pekka Pitkäsen suunnittelema Kiinteistö Aleksandra, joka myös verhoiltu dioriitilla. Barcarola paljastettiin vuonna 1991 ja teos tilattiinkin juuri Pekka Pitkäsen pyynnöstä.

Remains on portugalilaisen Alexandre Farton alias Vhilsin teos Turun Telakkarannassa. Yli kuuden metrin korkuiseen ja viiden metrin levyiseen laivan keulaan on leikattu turkulaisten laivanrakentajien kasvokuvia. Teoksen paljasti Turun kulttuuripääkapunkivuonna 2011 kaupungivaltuuston puheenjohtaja Seppo Lehtinen Forum Marinumin edessä. Nykyinen sijaintipaikka on Telakkaranta. Teoksen on tilannut Turku 2011 -säätiö.

Mater Marium vuodelta 2012 on valosuunnittelija ja taiteilija Tarja Ervastin mediataidetos Aurajoen suulla Turussa. Teos kunnioittaa satama-alueen laivateollisuuden pitkäaikaista historiaa ja muistuttaa samalla kaupungin teollisesta menneisyydestä.

Fleminginpuisto sijaitsee kaupunginosassa V Turussa, Stålarminkadun ja Kupittaankadun välissä. Turkulaisten suussa puiston ympäristöä kutsutaan tuttavallisesti Tonttumäeksi. Fleminginpuisto nimenä on peräisin vuodelta 1916, kun nimistötoimikunnan tarkoituksena oli nimetä kaikki alueelle silloin kaavoitetut kadut Klaus Flemingin suvun mukaan. Tonttumäelle nouseva Nokiankatu on rakennettu Tonttulinnan kerrostalojen rakentamisen yhteydessä ja nimetty nuijasodan aikaisen Nokian taistelun (1596) muistoksi.

Biologinen museo on Turussa Samppalinnanmäen ja Turun Urheilupuiston kupeessa toimiva luontomuseo. Se aloitti toimintansa 15. heinäkuuta vuonna 1907. Museo sai alkunsa varakonsuli Alfred Jacobssonin ja hänen vaimonsa Helenen antamasta lahjoituksesta. Se sijaitsee Alexander Nyströmin suunnittelemassa koristeellisessa puujugendrakennuksessa.

Vartiovuorenmäki (ruots. Vårdberget) on Turun keskustassa II kaupunginosassa sijaitseva mäki ja puistoalue. Mäen korkeus on 50 metriä merenpinnan yläpuolella. Puisto on tunnettu muun muassa sen laella sijaitsevasta Carl Ludvig Engelin 1810-luvulla suunnittelemasta tähtitornirakennuksesta sekä perinteikkäästä Turun Kesäteatterista.

Ett Hem on Turussa toimiva museo. Museona toimii alkuperäisessä asussaan säilytetty 1800- ja 1900-luvun vaihteen yläluokan koti, jonka varakonsuli Alfred Jacobsson ja rouva Hélène Jacobsson testamenttasivat Åbo Akademille. Nykyään Ett Hem on osa Åbo Akademin säätiötä (Stiftelsen för Åbo Akademi).

Apteekkimuseo on Turun ydinkeskustassa toimiva erikoismuseo. Se sijaitsee Turun kaupungintalon naapuristossa, niin sanotussa Qwenselin talossa. Sisäpihan 1700-luvulta peräisin olevassa asuinsiivessä palvelee museokahvila Café Qwensel.

Музей мореплавания — расположенный на холме Вартиовуори в Турку музей мореплавания и астрономический исследований.

Turun taidemuseo on taidemuseo Turussa Puolalanmäellä. Museon toimintaa ylläpitää ja sen kokoelman omistaa vuonna 1891 perustettu Konstföreningen i Åbo – Turun Taideyhdistys ry. Museorakennuksen on suunnitellut arkkitehtiprofessori Gustaf Nyström (1856–1917) ja se valmistui vuonna 1904. Liikemiesveljesten Ernst (1846–1924) ja Magnus (1859–1924) Dahlströmin lahjoittamin yksityisin varoin rakennettu ja Turun kaupungille lahjoitettu Turun taidemuseo oli avautuessaan Suomen toinen taidemuseoksi suunniteltu rakennus Ateneumin jälkeen.

Lounais-Suomen Maalaistentalo on Alvar Aallon suunnittelema vuonna 1927–1928 rakennettu rakennus Turussa, Humaliston- ja Puutarhakadun kulmassa. Se edustaa tyylillisesti siirtymäkautta klassismista funktionalismiin. Rakennuksessa on viisi kerrosta ja ullakko. Sen kerrospinta-ala on 12 050 m².

Teatterisilta (ruots. Teaterbron) on Turussa sijaitseva Aurajoen ylittävä kevyen liikenteen silta. Vuonna 1997 rakennettu Teatterisilta ylittää joen itäpuolella Turun kaupunginteatterin kohdalta ja länsipuolella Turun ylioppilasteatterin kohdalta. Teatterisilta yhdistää Turun III kaupunginosan VII kaupunginosaan eli Turun ydinkeskustaan. Teatterisillan on suunnitellut Insinööritoimisto Pontek Oy.

Suomen Partiomuseo (ruots. Finlands Scoutmuseum) on Turussa sijaitseva valtakunnallinen partioliikkeen historiaa ja toimintaa esittelevä museo. Se on omien sanojensa mukaan ainoa lapsi- ja nuorisotyön historiaan ja kultturiperintöön keskittynyt museo Suomessa.

Ikituuri on vuonna 2011 valmistunut, Turun ylioppilaskyläsäätiön omistama, opiskelija-asunnoista koostuva asuintornitalo Turun ylioppilaskylässä Nummen kaupunginosassa Turussa. Rakennus on näkyvä maamerkki ja erottuu hyvin saavuttaessa Helsingintietä Turkuun.

Pallivahan kirkko on Pallivahan seurakuntakeskuksessa sijaitseva sakraalitila Turussa Kärsämäen kaupunginosassa, valtatie 9:n välittömässä läheisyydessä, Paltantien ja Kaerlantien kulmassa. Se on toinen Maarian seurakunnan kahdesta kirkosta. Rakennus valmistui vuonna 1968 ja sen on suunnitellut arkkitehti Pekka Pitkänen.

Hansakortteli eli Hansa on kauppakeskus Turun ydinkeskustassa, kauppatorin laidalla VII kaupunginosassa. Noin 140 liikkeellään se on Turun suurin kauppakeskus, ja keskuksessa kävi ostoksilla vuonna 2023 noin 10,5 miljoonaa asiakasta. Hansan myynti oli 229,6 miljoonaa euroa vuonna 2023. Hansakorttelissa sijaitsee myös Suomen vanhin ammattiteatteri: Turun ruotsalainen teatteri.

Harmonia on Achim Kühnin suunnittelema suihkulähdeveistos. Se sijaitsee Aurajoessa Turussa. Veistos paljastettiin vuonna 1996.

Sairaala Neo on suomalainen yksityissairaala Turussa ja Salossa. Sairaalan omistaa Neo Terveys Oy, jonka toukokuussa 2017 osti Mehiläinen. Neossa työskentelee yli 60 henkilöä.

Turun katedraalikoulu eli Tuomiokirkkokoulu oli kirkon keskiajalla Turussa ylläpitämä katedraalikoulu, joka palveli lähinnä pappien koulutusta. Se oli Suomen ensimmäinen koulu. Koulun perustivat katoliset munkit 1200-luvulla, todennäköisesti vuonna 1276.

Kakskerran kirkko sijaitsee Turun eteläpuolella, Kakskerran saarella samannimisen entisen kunnan alueella. Kirkon on suunnitellut Christian Friedrich Schröder ja se rakennettiin vuosina 1765–1769. Kirkko on keskiaikaisen mallin mukaan rakennettu, suorakaiteen muotoinen ja yksilaivainen. Rakennusaineena on harmaakivi. Kirkko vihittiin tarkoitukseensa 1770. Kirkon kellotapulin on suunnitellut C. Bassi vuonna 1824.

Katariina (ruots. Katarina) tai Katariinanlaakso (ruots. Katrinedal) on kaupunginosa Turun kaakkoisosassa noin kuusi kilometriä kaupungin keskustasta. Alue on saanut nimensä joko Ispoisten kartanon rouvan Katarina Bergin tai kenties Katariina Jagellonican mukaan. Vuonna 2016 alueen väkiluku oli 1 207. Alueen väestöstä 18,0 % on alle 15-vuotiaita ja 15,5 % yli 65 vuotiaita. Suomea puhuu äidinkielenään 84,5 % väestöstä ja ruotsia 5,6 %. Muun kielisiä on 9,9 %. Alueen asutus on rakentunut vuoden 1988 asuntomessualueen ympärille, ja se koostuu pääosin pientaloista ja matalista kerrostaloista.

Myllysilta (ruots. Kvarnbron) on Turussa sijaitseva Aurajoen ylittävä silta. Nykyisellä sillalla on neljä ajokaistaa ja yksi kevyen liikenteen väylä. Sen viralliset avajaiset ja vihkiäiset pidettiin 29. marraskuuta 2011. Silta avattiin liikenteelle jo 19. syyskuuta 2011. Aluksi ajokaistoista oli käytössä vain kaksi.

Panimoravintola Koulu on Turussa toimiva panimoravintola. Ravintola avattiin 18. tammikuuta 1998, ja se toimii vuonna 1889 valmistuneessa entisessä koulurakennuksessa Eerikinkadun ja Kristiinankadun kulmatontilla. Rakennuksen ovat suunnitelleet arkkitehdit Ludvig Isak Lindqvist ja Bruno Granholm. Uusrenessanssityylisessä koulutalossa toimi pääasiassa ruotsinkielisiä tyttökouluja. Vuodesta 1966 koulun nimi oli Cygnaeus skola. Panimoravintola Koulu on toiminut kouluna vuosien 1889 ja 1997 välisenä aikana.

Maarian kirkko (ruots. S:t Marie kyrka) on keskiaikainen kivikirkko, joka sijaitsee Turun Räntämäessä, joka aikaisemmin oli osa Maarian pitäjää. Tässä pitäjässä oli ollut useita puukirkkoja, joista varhaisin rakennettiin jo 1200-luvun alkuvuosikymmenillä. Markus Hiekkasen mukaan nykyinen kivikirkko rakennettiin 1400-luvun puolivälissä, todennäköisesti 1440-luvulla. Sen päädyt on komerokoristeltujen tyylipiirteidensä perusteella rakennettu noin viisikymmentä vuotta myöhemmin. Kirkon seinillä ja holveissa on keskiaikaisia kalkkimaalauksia, jotka Hiekkasen mukaan ovat kirkon rakentajien maalaamia. Vaikka rakentajat ovat maalanneet myös useiden muiden keskiaikaisten kirkkojen kuva-aiheita, on Maarian kirkon kuvasto erikoisuudessaan omaa luokkaansa. Holveihin on maalattu muun muassa viisi hansalaivaa, Maarialle tyypillisiä ristejä, jatulintarhoja ja pyhimysten kuvia. Maarian kirkon esineistä arvokkaimmat ovat puinen alttarikaappi ja ristiinnaulitun kuva.

Turun hautausmaa (ruots. Begravningsplatsen i Åbo) on Turun Vasaramäessä sijaitseva, vuonna 1807 käyttöön vihitty hautausmaa. Tuolloisen, puolentoista hehtaarin laajuisen alueen suunnitteli arkkitehti Charles Bassi. Nykyisin hautausmaan pinta-ala on 59,2 hehtaaria, ja sillä sijaitsee noin 45 000 hautaa. Hautausmaalle on haudattu lukuisia historiallisesti merkittäviä henkilöitä, ja haudoilla on useita tunnettujen kuvanveistäjien suunnittelemia veistoksia ja muistomerkkejä.

Turku International School is an international school in Turku, Finland, located in the eastern district of Varissuo. It was established in August 2003, and is maintained by the City of Turku. Notably it doesn't have its own faculty, but teaching is undertaken by the University's teacher training school. The official language of the school is English (most people speak Finnish). Around half the 200 students are of foreign nationality.

Turun kaupunginkirjaston pääkirjasto (ruots. Åbo stadsbiblioteks huvudbibliotek) on Turun kaupunginkirjaston päätoimipiste, joka sijaitsee Turun keskustassa, VI kaupunginosan alueella. Pääkirjastoon kuuluu saman korttelin alueella kolme eri rakennusta: vanha kirjastorakennus, uusi kirjastorakennus sekä entinen maaherran kansliarakennus. Se on selkeästi käytetyin Turun kaupunginkirjaston toimipiste.

Turun ammattikorkeakoulu (lyh. Turun AMK, ruots. Åbo yrkeshögskola) toimii Varsinais-Suomessa ja on yksi Suomen suurimmista ammattikorkeakouluista. Turun AMK aloitti toimintansa Turun väliaikaisena teknillisenä ammattikorkeakouluna syksyllä 1992. Vuonna 1830 perustettu Turun piirustuskoulu on nykyisin osa Turun AMK:n Taideakatemiaa.

Turun normaalikoulu (kutsutaan myös nimillä Turun Norssi ja TNK) on Turussa Varissuolla toimiva Turun yliopiston ylläpitämä harjoittelukoulu.

Turun sataman rautatieasema (lyh. Tus, virallinen nimi Turku satama, ruots. Åbo hamns järnvägsstation, ratakm 277+696) on Turun satamassa sijaitseva Suomen rataverkon rautatieasema. Liikennepaikka on virallisesti osa Turun liikennepaikkaa. Asemalla ei ole varsinaista asemarakennusta, vaan ainoastaan keskilaituri, jonka kummallakin puolella on raiteet 1 ja 2. Asemalta on yhteydet Helsinkiin ja Tampereelle.