Turku (ruots. Åbo, lat. Aboa) on Lounais-Suomen suurin kaupunki ja Varsinais-Suomen maakuntakeskus. Se sijaitsee Aurajoen suulla Saaristomeren rannikolla. Turun kaupungissa asuu noin 210 000 ja laajemmin koko seudulla noin 356 000 henkeä. Vastaavasti Turun kaupunkiseudun kuntayhtymän toiminta-alueella asuu noin 320 000 ihmistä. Turku on asukasluvultaan Suomen 6:nneksi suurin kunta ja lähikuntineen kolmanneksi suurin kaupunkialue.
Papinsaari (ruots. Prästholm) on Turun kaupunginosa, joka sijaitsee Hirvensalon kaakkoisreunalla Kaistarniemen kärjessä Friskalan itäpuolella.
Turun yliopisto (lyhenne TY tai UTU) on ensimmäinen täysin suomenkielinen yliopisto, ja se perustettiin vuonna 1920. Yliopisto on kansainvälisesti kilpailukykyinen tiedeyliopisto, jonka toiminta perustuu korkeatasoiseen ja monialaiseen tutkimukseen.
Pyhän Katariinan kirkko (ent. Kaarinan kirkko, ruots. Sankta Katarina kyrka) on Turussa Nummen kaupunginosassa sijaitseva keskiaikainen kivikirkko, joka on rakennettu 1440–1450-luvuilla. Kirkko sijaitsi Kaarinan alueella vuoteen 1939, jolloin Nummen alue siirrettiin Turun kaupunkiin. Kirkon nykyinen nimi otettiin käyttöön vuonna 1991. Pyhän Katariinan kirkko on Varissuon kirkon ohella toinen Turun Katariinanseurakunnan kirkosta.
Särkilahti (ruots. Särkilax) on Turun kaupunginosa, joka sijaitsee Hirvensalon keskiosassa, lounaasta Hirvensalon sisäosaan työntyvän samannimisen lahden pohjukassa.
Satava on saari ja kaupunginosa Turussa noin neljätoista kilometriä keskustasta lounaaseen. Saari sijaitsee Hirvensalon ja Kakskerran välissä ja sen asukasluku on 818 (2007). Satavassa on vakituisen asutuksen lisäksi runsaasti kesämökkejä sekä mm. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän Heinänokan leirikeskus saaren länsikärjen Eerikvallassa. Saaren itäpäässä, Turusta Kakskertaan kulkevan tien varressa on Ekvallan yleinen uimaranta.
Pikisaari (ruots. Beckholmen) on asuinalue ja kaupunginosa Turussa Hirvensalon saaressa. Vielä keskiajan lopussa Pikisaari oli Hirvensalosta erillinen saari, mutta maannousun myötä se on liittynyt pääsaareen.
Åbo Akademi (lyhenne ÅA) on pääosin Turussa toimiva ruotsinkielinen yliopisto. Se perustettiin lahjoitusvarojen turvin 1918 ja oli toinen Suomeen perustettu yliopisto, Suomen neljäs korkeakoulu Helsingin yliopiston, Teknillisen korkeakoulun ja Kauppakorkeakoulun jälkeen ja myös ensimmäinen kokonaan ruotsinkielinen yliopisto. Åbo Akademissa on neljä tiedekuntaa, joilla on osittain toimintaa Vaasassa. Kasvatustiedettä opetetaan pääosin Vaasan yksikössä kuten myös osittain valtio- ja sosiaalitieteitä.
Suomen Joutsen (entiset nimet Laënnec, Oldenburg) on entinen Suomen laivaston koululaiva, joka on nykyisin museolaivana Forum Marinumissa Turun Aurajoessa. Alus on kolmimastoinen teräsrunkoinen täystakiloitu purjelaiva, fregatti.
Varsinais-Suomi on historiallinen maakunta Suomessa. Sen asukkaita ovat varsinaissuomalaiset. Pääosin sen alueella on Varsinais-Suomen nykymaakunta.
Koroinen (ruots. Korois) on nykyisen Turun itäiseen osaan kuuluva kaupunginosa, pieni niemi Aurajoen oikealla rannalla Aurajoen ja Vähäjoen haarassa noin kahden kilometrin päässä Turun keskustasta. Vuonna 2016 sen asukasluku oli 15.
Toijainen (ruots. Toijais) on lähiö ja kaupunginosa Turussa. Se sijaitsee Hirvensalon saaren keskikohdassa.
Turun lentoasema (IATA: TKU, ICAO: EFTU) (ruots. Åbo flygplats) sijaitsee Turussa Lentokentän kaupunginosassa, kahdeksan kilometriä kaupungin keskustasta pohjoiseen. Lentoaseman kiitotie 08/26 on 2 500 metriä pitkä.
Turun ja Porin lääni (ruots. Åbo och Björneborgs län) oli vuosina 1634–1997 toiminut Suomen lääni. Siihen kuuluivat Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnat. Läänin pääkaupunki oli Turku.
Turun tuomiokirkko (ruots. Åbo domkyrka) on Suomen Turussa I kaupunginosassa Aurajoen rannalla sijaitseva, monessa vaiheessa rakennettu kivikirkko, joka on suurimmaksi osaksi keskiajalta. Turun tuomiokirkkoa kutsutaan Suomen kansallispyhäköksi, vaikka nimitys ei olekaan virallinen. Turun tuomiokirkko kuuluu maan merkittävimpiin historiallisiin rakennuksiin ja on Suomen ainoa keskiaikainen basilika. Pitkän rakennusajan vuoksi tuomiokirkko edustaa useaa eri tyylisuuntaa, muun muassa romaanista, goottilaista ja uusgoottilaista tyyliä.
Kupittaan monitoimihalli (sponsorinimeltään Rajupaja-areena, vuosina 2012–2022 Marli-areena, vuosina 2011–2012 OS/G-areena) on marraskuussa 2006 valmistunut urheiluhalli Kupittaalla Turussa. Se tunnetaan jääkiekkojoukkue TuTo Hockeyn kotihallina. Aiemmin samalla paikalla sijaitsi Kupittaan jäähalli vuosina 1973–2005.
Turkuhalli, sponsorinimeltään Gatorade Center, on monitoimihalli Turussa. Se on jääkiekkojoukkue TPS:n kotihalli. Halli toimii myös konserttiareenana. Turkuhalli on lisäksi vuosittain järjestettävän kristillisen Maata näkyvissä -festareiden ja Itsenäisyyspäivän aaton tanssiaisten pitopaikka. Turkuhallin aikaisempia sponsorinimiä olivat Typhoon, Elysée Arena ja HK Areena.
Föri on Turussa Aurajoen poikki kulkeva lossi, joka on rakennettu vuonna 1903. Förille mahtuu 75 matkustajaa, ja se kulkee ilman aikataulua Tervahovinkadun ja Wechterinkujan välillä, noin puoli kilometriä Martinsillalta joen suulle päin, millä osuudella Aurajoen yli ei ole yhtään siltaa. Nykyinen föri tunnettiin aiemmin myös nimellä alinen föri, erotuksena yliselle förille, joka oli toiminnassa nykyisen Myllysillan kohdalla vuoteen 1940 saakka. Föri ylittää Aurajoen noin puolessatoista minuutissa. Polkupyörän kuljettaminen on sallittu.
Turun kauppakorkeakoulu (engl. Turku School of Economics) on vuonna 1950 liike-elämän aloitteesta perustettu kauppakorkeakoulu, joka on vuodesta 2010 alkaen ollut osa Turun yliopistoa. Kauppakorkeakoulun dekaanina on vuodesta 2012 lähtien toiminut laskentatoimen ja rahoituksen professori Markus Granlund.
Hirvensalo on Turun edustalla sijaitseva saari. Saarella oli vuoden 2015 paikkeilla noin 9 000 asukasta, ja sen pinta-ala on noin 12,8 km². Hirvensalo on osa Hirvensalon-Kakskerran suuraluetta. Sen suurimmat lähisaaret ovat pohjoispuolella sijaitseva Ruissalo sekä eteläpuolella olevat Satavan ja Kakskerran saaret. Lännessä aukeaa Airiston merenselkä ja mantereesta saaren erottaa idässä Pitkäsalmi. Hirvensalosta on kiinteä tieyhteys mantereelle Hirvensalonsillan kautta.
Kakskerta on Lounais-Suomessa sijaitseva saari sekä entinen Suomen kunta, joka kuuluu nykyisin Turun kaupunkiin. Naapurisaari Satavan kanssa ne muodostavat yhteisen postinumeroalueen (20960, Kakskerta).
Luostarinmäen museokortteli (ruots. Klosterbacken) on Turun keskustassa, Vartiovuoren kupeessa sijaitseva ulkoilmamuseo. Hallinnollisesti museo kuuluu Turun kaupunginmuseoon. Ulkoilmamuseona se on maailmanlaajuisestikin poikkeuksellisen arvokas kokonaisuus, sillä alueen rakennukset sijaitsevat alkuperäisillä paikoillaan. Museon 80-vuotissyntymäpäivän johdosta museon nimi ja ilme uudistettiin kesällä 2020. Luostarinmäki-nimen alta löytyvät museon vaalima turkulainen käsityöläisyyshistoria, ainutlaatuinen kaupunkihistoria sekä moninaiset henkilötarinat. Korttelista on käytetty Luostarinmäki-nimeä vuoden 1827 Turun palosta lähtien. Museo tunnettiin aikaisemmin nimellä Luostarinmäen käsityöläismuseo.
Kupittaan jalkapallostadion (sponsorinimeltään Veritas Stadion) on Turussa Kupittaalla sijaitseva jalkapallostadion, joka avattiin vuoden 1952 olympialaisia varten. Stadion toimii Veikkausliigassa pelaavien FC Interin sekä TPS:n kotikenttänä. Stadionin istumapaikkojen kapasiteetti on n. 9 000 katsojaa.
Turun satama (ruots. Åbo hamn, LOCODE: FI TKU) on Suomen vanhin satama, ja se mainitaan arabialaisen maantieteilijä Abu Abdallah Mohammed Idrisin vuonna 1154 kirjoitetussa kirjassa Kitab Rudjar. Satama sijaitsee Saaristomeren rannalla, Turun kaupungin keskustasta länteen Turun sataman ja Pansion kaupunginosissa.
Ruissalo (ruots. Runsala) on Turun kaupunkiin kuuluva saari aivan Turun edustalla. Ruissalo on myös Turun kaupunginosa, johon kuuluu lisäksi ympäröiviä saaria, kuten Iso-Pukki, Pikku-Pukki, Kukkarokivi, Iso-Kaskinen, Vähä-Kaskinen, Äijäkari, Pöllönkari, Kaletto, Viittakari ja Loistokari.
Martinkirkko on Turussa Martin kaupunginosassa Aurajoen itäpuolella sijaitseva kirkkorakennus. Turun Martinseurakunta perustettiin seurakuntajaossa vuonna 1921, minkä jälkeen sille ryhdyttiin suunnittelemaan uutta kirkkorakennusta. Kirkko vihittiin käyttöön Martti Lutherin syntymän 450-vuotisjuhlana 12. marraskuuta 1933. Kirkko on näin myös nimetty uskonpuhdistaja Martti Lutherin mukaan. Siirtymätyyliä klassismista funktionalismiin edustavan kirkon suunnittelivat yhteistyönä arkkitehdit Totti Sora ja Gunnar Wahlroos. Kirkon tyylille on ominaista sekä ulkona että sisällä toistuva tiukka asiallisuus ja yksinkertaisuus.
VIII on Turun keskustan ruutukaava-alueen kahdeksas kaupunginosa. Se sijaitsee Aurajoen länsipuolella Puistokadun sekä Ratavahdinrinteen ja Veistämönkujan välissä. Kaupunginosaan kuuluvat Port Arthurin ja Kakolan pienalueet.
V kaupunginosa (myös Itäranta, ruots. Öststranden) on yksi Turun keskustan numeroiduista kaupunginosista. Se sijaitsee nimensä mukaisesti Aurajoen "itäisellä rannalla" eli eteläpuolella. Naapurikaupunginosia ovat IV kaupunginosa (Martti) koillisessa, Vähäheikkilä kaakossa ja Korppolaismäki etelässä.
IV kaupunginosa eli Martti (ruots. Martinsbacken) on kaupunginosa Turussa. Se sijaitsee kaupungin keskusta-alueella, Aurajoen itärannalla, noin puolentoista kilometrin päässä ydinkeskustasta joen suulle päin. Naapurikaupunginosia ovat V kaupunginosa (Itäranta) lännessä, Vähäheikkilä ja Mäntymäki etelässä sekä III kaupunginosa (Urheilupuisto) idässä. Pohjoisessa Martti rajoittuu Aurajokeen, jonka ylittää Martinsilta.
Kaistarniemi (ruots. Kaistarudden) on Turun kaupunginosa, joka sijaitsee Hirvensalon saaren kaakkoiskulman samannimisellä niemellä. Niemen kärjessä on Papinsaaren kaupunginosa.
Mäntymäki (ruots. Tallbacka) on kaupunginosa Turussa. Se sijaitsee kaupungin keskustasta kaakkoon ja kuuluu keskustan suuralueeseen. Mäntymäki rajautuu etelässä Vähäheikkiläntiehen, idässä Luolavuorentiehen, ja Sepänkatuun, pohjoisessa Kupittaankatuun ja lännessä Askaistentiehen. Naapurikaupunginosat ovat Kurjenmäki, Luolavuori, Vähäheikkilä, Martti ja III kaupunginosa.
Kupittaa (ruots. Kuppis) on kaupunginosa Turun itäisessä keskustassa. Se kuuluu keskustan suuralueeseen. Kupittaalla sijaitsee laaja puisto ja useita urheilupaikkoja. Kupittaa on yksi rakennuspinta-alaltaan nopeiten kehittyviä alueita Turussa. Alueelle on kaavoitettu paljon muun muassa toimistotilaa ja asumista.
Lauttaranta (ruots. Färjstranden) on kaupunginosa ja asuinalue Turun Hirvensalon saarella. Ennen nykyistä siltaa yhteys Hirvensalosta mantereelle kulki Lauttarannan kautta, ensin lossilla ja myöhemmin siltaa pitkin.
Nummi (ruots. Nummisbacken; tunnetaan suomeksi myös nimillä Nummenmäki, Nummenpakka, Nummenpaka, Pakka ja Nopola) on Turun kaupunginosa. Se on pääasiassa vanhaa puutaloaluetta, mutta sen alueeseen kuuluu myös Ylioppilaskylä. Nummi sijaitsee muutaman kilometrin päässä keskustasta itään. Asutus sijaitsee sekä Vanhan Hämeentien–Itäharjun alueella että Kuuvuorella, jossa talot on rakennettu 1900-luvun alussa. Nummen kaupunginosaan kuuluu viisi pienaluetta, jotka ovat Kuuvuori, Nummenmäki, Paaskunta, Vatsela ja Yo-kylä.
Pihlajaniemi (ruots. Rönnudden) on kaupunginosa Turussa. Se sijaitsee keskustan eteläpuolella Pitkäsalmen itärannalla. Naapurikaupunginosia ovat Korppolaismäki pohjoisessa, Puistomäki idässä, Uittamo kaakossa, Moikoinen etelässä ja Lauttaranta lännessä. Pihlajaniemi kuuluu osittain keskustan ja osittain Uittamo-Skanssin suuralueeseen.
Posankka on Alvar Gullichsenin suunnittelema, Turun ylioppilaskylän alueella sijaitseva patsas, joka kuvaa kumiankan ja marsipaanipossun risteymää. Patsaan pituus on 7,5 metriä, leveys 4,35 metriä ja korkeus 5 metriä, ja se on valmistettu teräsvahvisteisesta lujitemuovista. Teoksen valmisti nauvolainen muovialan yrittäjä Bjarne Ölander ja alkuperäisen muovauksenselvennä teki virolainen kuvanveistäjä Matti Varik.
Turun synagoga on Turun juutalaisen seurakunnan synagoga. Se on toinen Suomen kahdesta synagogasta, toinen on Helsingin synagoga Helsingissä.
Turun ortodoksinen kirkko, virallisesti Pyhän marttyyrikeisarinna Aleksandran kirkko, on Turun ortodoksisen seurakunnan pääkirkko Turun kauppatorin laidalla. Vuonna 1846 käyttöön vihitty kirkko on yksi Suomen vanhimpia ortodoksisia kirkkorakennuksia.
Vanha Suurtori (ruots. Gamla Stortorget) on Turun vanhassa keskustassa sijaitseva tori. Suurtori sijaitsee II kaupunginosassa, aivan Turun tuomiokirkon välittömässä läheisyydessä. Suurtori oli satoja vuosia Suomen tärkeiden teiden ja liikenneväylien keskeisin solmukohta. Torilla yhtyivät Hämeen härkätie, Satakunnasta tuleva tie, rantatie Viipurista sekä Aurajoki, jonne saapuivat laivat Itämeren muista kaupungeista. Hämeestä tulevaa tietä kutsuttiin kaupungin alueella Hämeenkaduksi ja Viipurista tulevaa rantatietä Karjakaduksi.
Kurjenmäki (ruots. Tranbacken) on kaupunginosa Turussa. Se sijaitsee kaupungin keskustasta kaakkoon ja kuuluu keskustan suuralueeseen. Kurjenmäen naapurikaupunginosia ovat II ja III kaupunginosat sekä Kupittaa, Mäntymäki, Luolavuori ja Vasaramäki.
Artukainen (ruots. Artukais) on kaupunginosa Turun länsiosassa noin viisi kilometriä kaupungin keskustasta. Alueen asukasluku on 75 (2007), joka tekee siitä asukasmäärältään kaupungin pienimpiä kaupunginosia. Vähäinen asukasluku selittyy alueelle keskittyneellä kemian-, paino-, elintarvike- ja lääketeollisuudella.
Turun ruotsalainen teatteri (ruots. Åbo Svenska Teater, ÅST) on Turussa Kauppatorin laidalla sijaitseva teatteri. Teatterin ohjelmisto esitetään ruotsiksi, suuremmissa tuotannoissa on tekstitys suomeksi.
Vähäheikkilä (myös Vähä-Heikkilä, ruots. Lillheikkilä) on kaupunginosa Turussa, keskustan eteläpuolella. Se kuuluu keskustan suuralueeseen. Naapurikaupunginosia ovat Martti ja Itäranta pohjoisessa, Korppolaismäki ja Pihlajaniemi lännessä, Mäntymäki ja Luolavuori idässä ja Puistomäki etelässä. Vähäheikkilän rakennuskanta koostuu pääasiallisesti 1900-luvun alkuvuosikymmeninä rakennetuista puutaloista ja omakotitaloista. Alueella on myös muutamia kerrostaloja ja pienteollisuutta.
Korppolaismäki (ruots. Korpolaisbacken) on kaupunginosa ja mäki Turussa, Aurajoen ja Pitkäsalmen yhtymäkohdassa Turun satamaa vastapäätä. Mäen huippu on 37 metriä merenpinnan yläpuolella. Korppolaismäki kuuluu keskustan suuralueeseen, ja naapurikaupunginosia ovat Itäranta (V) pohjoisessa, Hirvensalon Lauttaranta lännessä, Pihlajaniemi etelässä ja Vähäheikkilä idässä.
Paavo Nurmen stadion on Turun urheilupuistossa sijaitseva yleisurheilu- ja jalkapallostadion, joka on avattu jo vuonna 1893. Stadionin kapasiteetti on 13 000 katsojaa.
Iso-Heikkilän tähtitorni on tähtitieteellinen observatorio, joka sijaitsee Iso-Heikkilän kaupunginosassa Turussa. Se on nykyään Turun alueella toimivan tähtitieteellisen yhdistyksen Turun Ursan käytössä, jonka jäsenet käyttävät sitä tähtitieteellisiin havaintoihin ja pitävät tähtitornissa talvisin myös yleisöesityksiä.
Mikaelinkirkko on Turun keskustassa Port Arthurin kaupunginosassa sijaitseva kirkko, joka on valmistunut vuonna 1905. Kirkko on nimetty Arkkienkeli Mikaelin mukaan. Se on muodoltaan kolmilaivainen pitkäkirkko, jonka torni on 77 metriä korkea. Kirkkoa on peruskorjattu vuosina 1984–1987. Kirkossa on 1250 istumapaikkaa ja se on suosittu konsertti- ja vihkikirkko.
WAM Turun kaupungin taidemuseo (aik. Wäinö Aaltosen museo) on Turussa sijaitseva nykytaiteeseen painottunut taidemuseo. WAM oli vuosina 2009–2024 osa Turun museokeskusta (nyk. Turun kaupunginmuseo). Näyttelytoiminnan rungon muodostaa Turun kaupungin taidekokoelma, joka sisältää muun muassa huomattavan kokonaisuuden lahjoituksena saatuja Wäinö Aaltosen töitä. Vaihtuvissa näyttelyissä museossa on esillä sekä kansainvälistä että kotimaista modernia taidetta. Museon viestinnällinen nimi vuodesta 2019 alkaen on WAM Turun kaupungin taidemuseo.
Aboa Vetus Ars Nova (aiemmin Aboa Vetus & Ars Nova) on vuonna 1995 toimintansa aloittanut historian ja nykytaiteen museo Turun keskustassa, historiallisessa Rettigin palatsissa. Museo on yksi Turun kolmesta taidemuseosta ja Suomen ainoa arkeologinen museo. Museon latinankielinen nimi tarkoittaa ”Vanhaa Turkua ja uutta taidetta”, mikä viittaa Daniel Jusleniuksen vuonna 1700 julkaistuun väitöskirjaan Aboa Vetus et Nova. Museon omistaa Matti Koivurinnan perustama Aboa Vetus Ars Nova säätiö.
Paattinen (ruots. Patis) on entinen kunta ja nykyisin osa Turun kaupunkia sen pohjoisosassa. Kunta oli pitkän ja kapean kiilan muotoinen ja päättyi pohjoisessa Kuhankuonon kahdeksan kunnan rajapyykkiin. Alueen halki virtaa Paattistenjoki, joka tunnetaan myös Vähäjokena lähempänä Turkua. Ennen Paattisten kunnan lakkauttamista sen naapurikunnat olivat Aura, Lieto, Masku, Mynämäki, Nousiainen, Pöytyä, Rusko, Turku, Vahto ja Yläne.
Kupittaan rautatieasema (lyh. Kut, ruots. Kuppis järnvägsstation) on Suomen rataverkolla Turussa rantaradalla eli rataosalla Helsinki–Turku sijaitseva rautatieasema. Se sijaitsee noin kolmen kilometrin päässä Turun päärautatieasemalta Kupittaalla Turun tiedepuiston välittömässä tuntumassa. Kupittaan vanha asemarakennus on vuodelta 1914 ja sijaitsee noin sata metriä nykyisestä asemasta luoteeseen. Rakennuksen on suunnitellut John Stolpe. Aseman entinen nimi vuoteen 1946 saakka oli Turku Itäinen (ruots. Åbo Östra).
Turun yliopistollinen keskussairaala (lyhenne Tyks, ruots. Åbo universitetscentralsjukhus, lyh. Åucs) on yksi Suomen viidestä yliopistollisesta sairaalasta. Sairaalan toiminnasta valtaosa on keskittynyt Turussa sijaitsevaan kantasairaalaan, jonka sairaaloita ovat Majakkasairaala, A-sairaala, U-sairaala ja T-sairaala sekä Tyks kirurginen sairaala.
Turun Kaupunginteatteri on Turussa toimiva ammattiteatteri, jonka taiteellisena johtajana toimii Mikko Kouki ja toimitusjohtajana Arto Valkama. Teatterin dramaturgi on Satu Rasila.
Turun hovioikeus (ruots. Åbo hovrätt) on Suomen vanhin hovioikeus. Nykyään se on Suomen henkilöstö- ja juttumäärältään toiseksi suurin hovioikeus Helsingin hovioikeuden jälkeen.
Oriketo on kaupunginosa Turun koillisosassa noin viisi kilometriä kaupungin keskustasta. Sen asukasluku oli 157 vuoden 2016 lopussa. Alueen vähäinen asukasluku selittyy sille sijoittuneella pienteollisuudella ja liiketiloilla. Orikedon asuinrakennuskanta koostuu lähinnä 1950-luvulla rakennetuista omakotitaloista.
Pitkämäki (ruots. Långbacka) on kaupunginosa Turussa. Se sijaitsee kaupungin keskustasta luoteeseen ja kuuluu osittain sekä keskustan, Kuninkojan sekä Naantalintien suuralueeseen. Pitkämäki on ainoa Turun kaupunginosa, jonka osa-alueita kuuluu kolmeen eri suuralueeseen. Pitkämäkeen kuuluvat muun muassa Suikkilan ja Muhkurin asuinalueet.
Yli-Maaria (ruots. Övre S:t Marie) on Turun kaupunginosa, joka sijaitsee Pohjois-Turussa ja kuuluu Maaria-Paattisen suuralueeseen. Alue on suhteellisen tiheästi asuttua, ja sinne on kaavoitettu uusia omakotitalotontteja. Palveluita ovat elintarvikekauppa K-Market, St1-huoltoasema, konditoriakahvila / lounasravintola, apteekki, seurakuntatalo sekä vuonna 2018 valmistunut yhtenäiskoulu Ypsilon, jonka yhteydessä toimivat myös kirjasto ja neuvola. S-ryhmän elintarvikekauppa S-Market on tulossa. Vuonna 2009 Yli-Maariaan valmistui palvelukoti Mediverkko.
Forum Marinum on Turussa sijaitseva merenkulun valtakunnallinen vastuumuseo ja merivoimien museo sekä kokonainen merellinen kortteli. Se sijaitsee Aurajoen varrella Turun sataman tuntumassa sijaitsevissa vanhoissa Osuuskaupan ja valtion varastorakennuksissa Linnanpuomissa ja Kruununmakasiinissa. Näyttelyrakennusten lisäksi museoon kuuluu museoaluksia.
Teräsrautela on Turun kaupunginosa, joka kuuluu Kuninkojan suuralueeseen. Kaupunginosa sijaitsee kaupungin länsipuolella, ja se on suurimmaksi osaksi lähiötä. Ostoskeskus Länsikeskus sijaitsee Teräsrautelassa. Vuonna 2004 alueen väkiluku oli 3 554, ja se kasvaa vuosittain 0,37 %:lla. Alueen väestöstä 11,73 % on alle 15-vuotiaita ja 20,17 % on yli 65:n. Alueen väestöstä 96,57 % puhuu suomea ja 2,42 % ruotsia äidinkielenään.
Pohjola (ruots. Norrstan) on kaupunginosa Turun keskustassa. Se sijaitsee keskustan pohjoisosassa Ratapihankadun ja Kähärin välissä ja kuuluu Länsikeskuksen suuralueeseen. Turun päärautatieasema sijaitsee alueella.
Saramäki (ruots. Starrbacka) on Turun kaupunginosa, joka sijaitsee keskustasta pohjoiseen. Alue kuuluu Maaria-Paattisten alueeseen ja on erittäin harvaan asuttu. Vuonna 2004 alueen väkiluku oli 530, ja se väheni vuosittain 1,7 %:lla. Alueen väestöstä 16,6 % oli alle 15-vuotiaita, kun taas 15,09 % oli yli 65-vuotiaita. Alueen väestöstä 95,28 % puhuu äidinkielenään suomea ja 0,75 % ruotsia.
Jäkärlä on Turun kaupunginosa, lähiö ja taajama, joka sijaitsee noin 15 kilometriä kaupungin keskustasta pohjoiseen, lähellä Liedon rajaa. Jäkärlän ohi kulkevat Tampereen moottoritie ja Turku–Toijala-rata. Jäkärlän taajamassa on 3 665 asukasta (31.12.2011), joista 3 410 asuu Turussa ja 255 Liedon puolella kuntarajaa.
Lauste (ruots. Laustis) on itäisessä Turussa, Kaarinan kupeessa sijaitseva kaupunginosa. Alue on rakentunut 1970-luvulta lukien, ja sen rakennuskanta koostuu pääasiallisesti kerrostaloista. Ne on kaikki suunnitellut ja rakentanut Rakennusliike Puolimatka. Lausteen asukasluku on noin 5 000. Lauste on monikulttuurinen lähiö, sillä eri kansallisuuksia löytyy sen asukkailta ainakin 20.
Räntämäki on Turun kaupunginosa Koroisten suuralueella noin kolme kilometriä keskustasta koilliseen. Lännessä kaupunginosan rajana on Vähäjoki, etelässä raja mukailee Topinojan uomaa, ja idässä on Orikedon teollisuusalue. Alue on pientalovaltaista, ja alueen rivitalot ovat pääosin lähde? Turun ylioppilaskyläsäätiön opiskelija-asuntokohteita ja Varsinaissuomen asumisoikeuden (VASO) asuntokohteita.
Ruohonpää on Turun kaupunginosa, joka kuuluu Länsikeskuksen suuralueeseen. Kaupunginosa sijaitsee keskustan länsipuolella. Ruohonpää koostuu kahdesta pienalueesta, jotka ovat Ruohonpää it. ja Ruohonpää länt. Vuoden 2016 lopussa kaupunginosan väkiluku oli 2 485. Alueen väestöstä alle 15-vuotiaita oli 11,5 %, 15–64-vuotiaita 59,3 % ja yli 64-vuotiaita 29,1 %. Alueen väestöstä suomenkielisiä oli 91,2 %, ruotsinkielisiä 3,8 % ja muunkielisiä 4,9 %.
Vaala (ruots. Svalas) on Turun kaupunginosa ja lähiö, joka sijaitsee kaupungin kaakkoisosassa. Vuoden 2016 lopussa Vaalassa oli 927 asukasta. Väestöstä alle 15-vuotiaita oli 25,4 prosenttia, 15–64-vuotiaita 62,1 % ja yli 64-vuotiaita 12,5 %. Suomenkielisiä oli 70,7 %, ruotsinkielisiä 2,9 % ja muunkielisiä 26,4 %.
Kärsämäki on kaupunginosa Turussa noin neljä kilometriä keskustasta pohjoiseen Vähäjoen länsirannalla. Siellä on noin 2 000 asukasta. Yleiskaavan mukaan alue on suurelta osin pientalovaltaista asuntoaluetta, minkä lisäksi Paltassa on pieni kerrostaloalue. Kärsämäessä on myös kaksi teollisuusaluetta: Orjasmäki sijaitsee ohikulkutien varrella Urusvuoren teollisuusalueen yhteydessä ja Hiidenvartin teollisuusalue radan varressa.
Vätti on Turun kaupunginosa keskustan pohjoispuolella. Asukkaita Vätissä on 2 990 (vuonna 2004), joista 95,45 % on suomenkielisiä, 2,37 % ruotsinkielisiä ja 2,17 % muunkielisiä.
Mälikkälä on Turun kaupunginosa, joka kuuluu Länsikeskuksen suuralueeseen. Kaupunginosa sijaitsee kaupungin länsipuolella ja suurimmaksi osaksi harvaan asuttua lähiötä. Vuonna 2004 alueen väkiluku oli 1 608, ja se väheni vuosittain 0,05 %:lla. 15,59 % alueen väkiluvusta oli alle 15-vuotiaita, kun taas 22,7 % oli yli 65-vuotiaita. Alueen väestöstä 95,52 % puhuu suomea äidinkielenään ja 3,79 % ruotsia. Alueella toimii muun muassa valtakunnallinen pienvarastoja vuokraava yritys Cityvarasto.
Jänessaari on Turun kaupunginosa Hirvensalon saaren luoteiskulmalla, Maanpään ja Pikisaaren välissä. 2010-luvun alkupuolen kuluessa Jänessaaren tilastoalueen asukasmäärä kasvoi 25:stä 37:ään.
Iso-Heikkilä (ruots. Storheikkilä) on kaupunginosa Turussa. Se sijaitsee kaupungin keskustasta länteen ja kuuluu keskustan suuralueeseen. Ennen vuotta 1944 Iso-Heikkilä oli Maarian kunnan kylä.
Pansio on kaupunginosa Turun länsiosassa noin kuusi kilometriä kaupungin keskustasta. Alueen asukasluku oli 2 845 vuoden 2016 lopussa. Pansion työttömyysaste – 35 prosenttia vuonna 2016 – on Turun korkein. Lisäksi Pansiossa oli suhteellisesti Suomen eniten maksuhäiriömerkintöjä, melkein joka neljännellä asukkaalla. Vuoden 2016 asukkaista alle 15-vuotiaita oli 18,0 %, 15–64-vuotiaita 67,5 % ja yli 64-vuotiaita 14,6 %. Asukkaista suomea puhui 70,0 %, ruotsia 1,2 % ja muita kieliä 28,8 %.
Perno on kaupunginosa Turun länsiosassa Raision kupeessa. Pernosta on matkaa keskustaan noin seitsemän kilometriä. Kaupunginosa on jaettu kahteen pienalueeseen, jotka ovat Asuin-Perno ja Telakka.
Kurala on kaupunginosa ja historiallinen kylä Turun itäosassa vajaan neljän kilometrin päässä keskustasta. Hannunniitun alue kuuluu Kuralan kaupunginosaan.
Raunistula on kaupunginosa Turussa. Se sijaitsee kaupungin keskustasta pohjoiseen ja kuuluu osittain Runosmäki-Raunistulan ja osittain Länsikeskuksen suuralueeseen. Raunistulasta suurin osa on omakoti- ja rivitaloaluetta, ja jäljellä olevaa teollisuusaluetta on kehitetty asuinalueeksi. Alueen suurin maamerkki oli pitkään Hankkijan 1910 rakennuttama Raunistulan rehutehdas. Rakennus purettiin vuonna 2010.
II kaupunginosa on yksi Turun keskustan numeroiduista kaupunginosista. Se sijaitsee Aurajoen itäpuolella Uudenmaankadun ja Kaskenkadun välissä. Kaakossa se rajautuu Kunnallissairaalantiehen. Kaupunginosa muodostaa osan Turun historiallista keskustaa, ja siellä sijaitsee monia historiallisia ja kulttuurinähtävyyksiä, kuten Luostarinmäen käsityöläismuseo, Aboa Vetus & Ars Nova -museot sekä Vanha Suurtori. Myös Vartiovuorenmäen puistoalue on II kaupunginosassa.
Kupittaanpuisto (ruots. Kuppisparken) on Turussa Kupittaan kaupunginosassa sijaitseva Suomen suurin, vanhin ja laajin kaupunkipuisto. Puisto on pinta-alaltaan 24 hehtaaria, ja sen alueella sijaitsevat muun muassa Kupittaan maauimala ja Seikkailupuisto sekä paviljonkiravintola, liikennekaupunki ja lintupuisto. Puistossa sijaitsee myös yksi kuvanveistäjä Jussi Mäntysen Hirvi-patsaan pronssivaloksista.
Panimoravintola Koulu on Turussa toimiva panimoravintola. Ravintola avattiin 18. tammikuuta 1998, ja se toimii vuonna 1889 valmistuneessa entisessä koulurakennuksessa Eerikinkadun ja Kristiinankadun kulmatontilla. Rakennuksen ovat suunnitelleet arkkitehdit Ludvig Isak Lindqvist ja Bruno Granholm. Uusrenessanssityylisessä koulutalossa toimi pääasiassa ruotsinkielisiä tyttökouluja. Vuodesta 1966 koulun nimi oli Cygnaeus skola. Panimoravintola Koulu on toiminut kouluna vuosien 1889 ja 1997 välisenä aikana.
Maarian kirkko (ruots. S:t Marie kyrka) on keskiaikainen kivikirkko, joka sijaitsee Turun Räntämäessä, joka aikaisemmin oli osa Maarian pitäjää. Tässä pitäjässä oli ollut useita puukirkkoja, joista varhaisin rakennettiin jo 1200-luvun alkuvuosikymmenillä. Markus Hiekkasen mukaan nykyinen kivikirkko rakennettiin 1400-luvun puolivälissä, todennäköisesti 1440-luvulla. Sen päädyt on komerokoristeltujen tyylipiirteidensä perusteella rakennettu noin viisikymmentä vuotta myöhemmin. Kirkon seinillä ja holveissa on keskiaikaisia kalkkimaalauksia, jotka Hiekkasen mukaan ovat kirkon rakentajien maalaamia. Vaikka rakentajat ovat maalanneet myös useiden muiden keskiaikaisten kirkkojen kuva-aiheita, on Maarian kirkon kuvasto erikoisuudessaan omaa luokkaansa. Holveihin on maalattu muun muassa viisi hansalaivaa, Maarialle tyypillisiä ristejä, jatulintarhoja ja pyhimysten kuvia. Maarian kirkon esineistä arvokkaimmat ovat puinen alttarikaappi ja ristiinnaulitun kuva.
Turun yliopiston ylioppilaskunta (TYY) on julkisoikeudellinen yhteisö, johon kuuluvat kaikki Turun yliopistossa perustutkinto-opiskelijat automaattisesti. Jäsenyys on pakollinen tutkintoa suorittaville, jatko-opiskelijat voivat halutessaan liittyä TYYn jäseneksi.
Turun hautausmaa (ruots. Begravningsplatsen i Åbo) on Turun Vasaramäessä sijaitseva, vuonna 1807 käyttöön vihitty hautausmaa. Tuolloisen, puolentoista hehtaarin laajuisen alueen suunnitteli arkkitehti Charles Bassi. Nykyisin hautausmaan pinta-ala on 59,2 hehtaaria, ja sillä sijaitsee noin 45 000 hautaa. Hautausmaalle on haudattu lukuisia historiallisesti merkittäviä henkilöitä, ja haudoilla on useita tunnettujen kuvanveistäjien suunnittelemia veistoksia ja muistomerkkejä.
Turku International School is an international school in Turku, Finland, located in the eastern district of Varissuo. It was established in August 2003, and is maintained by the City of Turku. Notably it does not have its own faculty, but teaching is undertaken by the University's teacher training school. The official language of the school is English (most people speak Finnish). Around half the 200 students are of foreign nationality.
Turun kaupunginkirjaston pääkirjasto (ruots. Åbo stadsbiblioteks huvudbibliotek) on Turun kaupunginkirjaston päätoimipiste, joka sijaitsee Turun keskustassa, VI kaupunginosan alueella. Pääkirjastoon kuuluu saman korttelin alueella kolme eri rakennusta: vanha kirjastorakennus, uusi kirjastorakennus sekä entinen maaherran kansliarakennus. Se on selkeästi käytetyin Turun kaupunginkirjaston toimipiste.
Turun ammattikorkeakoulu (lyh. Turun AMK, ruots. Åbo yrkeshögskola) toimii Varsinais-Suomessa ja on yksi Suomen suurimmista ammattikorkeakouluista. Turun AMK aloitti toimintansa Turun väliaikaisena teknillisenä ammattikorkeakouluna syksyllä 1992. Vuonna 1830 perustettu Turun piirustuskoulu on nykyisin osa Turun AMK:n Taideakatemiaa.
Turun normaalikoulu (kutsutaan myös nimillä Turun Norssi ja TNK) on Turussa Varissuolla toimiva Turun yliopiston ylläpitämä harjoittelukoulu.
Turun sataman rautatieasema (lyh. Tus, virallinen nimi Turku satama, ruots. Åbo hamns järnvägsstation, ratakm 277+696) on Turun satamassa sijaitseva Suomen rataverkon rautatieasema. Liikennepaikka on virallisesti osa Turun liikennepaikkaa. Asemalla ei ole varsinaista asemarakennusta, vaan ainoastaan keskilaituri, jonka kummallakin puolella on raiteet 1 ja 2. Asemalta on yhteydet Helsinkiin ja Tampereelle.
Hjorten on vuonna 1904 valmistunut jugend-tyylinen asuinrakennus Turun II kaupunginosassa, Vartiovuorenmäen kupeessa. Frithiof Strandellin suunnitteleman rakennuksen nimi Hjorten (peura) tulee C. L. Engelin piirtämän Turun asemakaavan korttelinnimestä. Näkyvällä paikalla sijaitseva Hjorten oli ensimmäinen Strandellin suunnittelema jugendlinna.
Priman talo on arkkitehti Frithiof Strandellin suunnittelema jugendrakennus Turussa Kauppatorin vieressä Aurakadun ja Yliopistonkadun kulmassa. Rakennus valmistui vuonna 1904. Katujen kulmaan aukeaa sisäänkäynti, ja kummankin kadun suuntaan on sijoitettu erkkeritorni. Parvekkeet on sijoiteltu Strandellille tyypillisesti epäsymmetrisesti. Talossa toimi sen valmistuttua Turun ensimmäinen elokuvateatteri Maailman Ympäri ja sen jälkeen kylpylä. Talon alakerroksessa toimii ravintola ja ylempänä on liike -ja toimistotiloja.
Rettigin palatsi eli Villa von Rettig on Turun keskustassa, Aurajoen rannalla sijaitseva barokkiklassistinen rakennus. Sen rakennutti tupakkatehtailija Hans von Rettig vuonna 1928. Matti Koivurinnan säätiö osti palatsin vuonna 1991, ja nykyisin siinä toimii historian ja nykytaiteen museo Aboa Vetus Ars Nova sekä ravintola-kahvila.
Tykkivene Karjala (kylkinumero 04) oli Suomen merivoimien vuonna 1968 valmistunut Turunmaa-luokan tykkivene (kansainväliseltä luokitukseltaan korvetti), joka poistettiin palveluksesta 2001 ja on nykyisin museoituna Forum Marinumissa Turussa.
Verdandin talo (ruots. Verdandihuset) on Turussa Linnankadun ja Aurakadun kulmassa osoitteessa Aurakatu 1, sijaitseva uusrenessanssityylinen rakennus. Vuonna 1898 valmistuneen rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Frithiof Strandell.
Turun keskuspaloasema on Turun VII kaupunginosassa, Eerikinkatu 35:ssä sijaitseva J. Eskil Hinderssonin suunnittelema varhaista klassismia ja jugendia yhdistelevä punatiilinen rakennus. Rakennus on valmistunut 1. syyskuuta 1916. Rakennuksen esikuva on Hampurin paloasema.
Turun vankila (ent. Lounais-Suomen vankila) perustettiin 1. kesäkuuta 2003 yhdistämällä entinen Turun Keskusvankila eli Kakola ja Turun Lääninvankila. Se kuuluu Länsi-Suomen aluevankilan alaisuuteen. Syyskuussa 2007 vankila muutti Turun Saramäkeen. Tätä ennen vankila toimi historiallisella Kakolanmäellä lähellä Turun keskustaa.
Turun kauppahalli on vuonna 1896 avattu, Suomen toiseksi vanhin kauppahalli, Turun ydinkeskustassa, kauppatorin tuntumassa VII kaupunginosassa. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehtiprofessori Gustaf Nyström. Hallin pääsisäänkäynnit sijaitsevat sen päädyissä Eerikin- ja Linnankadulla. Lisäksi molemmilla sivuilla on seitsemän sisäänkäyntiä. Kauppahallissa on nykyisin hieman alle 40 eri kauppiasta ja ravintolaa. Vuosittain kävijöitä on lähes 2 miljoonaa.
Moisio on Turun kaupunkiin kuuluva maaseutumainen kaupunginosa kaupungin pohjoispuolella, noin 8 kilometrin päässä Turun keskustasta. Moisiossa on ollut harvahkoa kyläasutusta jo pitkään. Alueen ilme pohjaa kuitenkin voimakkaimmin Turun keskustan tuntumassa vallitsevan tonttipulan aiheuttamaan omakotirakentamiseen 1990- ja 2000-luvuilla. Alueelle on rakennettu runsaasti myös 60- ja 70-luvuilla. Moision läheisyydessä sijaitsevat Yli-Maarian ja Paattisten kaupunginosat.
Metsämäki (ruots. Skogsbacka) on Turun kaupunginosa, joka sijaitsee E18-tien varrella. Alue on tehdasaluetta, ja siellä sijaitsee Topinojan kaatopaikka ja jätekeskus.
Aino on Matti Hauptin suunnittelema, vuonna 1950 valmistunut patsas. Se sijaitsee Turun Asemanpuistossa. Patsas paljastettiin 6. syyskuuta 1951. Sen lahjoittivat kaupungille Leo ja Regina Wainsteinin säätiö ja Turun Verkatehdas Oy.
Airiston Tähti on tornitalo Majakkarannassa, Turussa, Pihlajaniemen kaupunginosassa. Vuonna 2001 valmistunut 90-asuntoinen, 58-metrinen ja 18-kerroksinen tornitalo on Turun korkein asuinrakennus.
Ajan virta on kuvanveistäjä Kain Tapperin suunnittelema Turun Vanhalla Suurtorilla sijaitseva ympäristötaideteos. Teos valmistui vuonna 2000.
Aninkaistensilta (ruots. Aningaisbron) on Turussa Pohjolan ja VI kaupunginosan rajalla sijaitseva rautatien ylittävä ylikulkusilta, joka on osa valtatietä 9. Ensimmäinen Aninkaistensilta valmistui vuonna 1931. Silta oli nelikaistainen. Nykyinen vuonna 2000 valmistunut YIT:n rakentama silta on kuusikaistainen. Ennen siltoja paikalla oli tasoristeys. Silta tunnetaan sijaintinsa vuoksi myös nimillä Pohjolan silta ja Satakunnansilta.
Asemanpuisto (ruots. Stationsskvären), virallisesti asemakaavan mukaan Rautatientori (ruots. Jernvägstorget, nykymuodossa Järnvägstorget) on yksi Turun puistoista. Vuonna 1895 valmistuneen puiston pinta-ala on 6 400 neliömetriä ja se sijaitsee nimensä mukaisesti Turun päärautatieaseman edustalla. Puistokorttelia ympäröivät kadut ovat Ratapihankatu, Humalistonkatu, Läntinen Pitkäkatu ja Käsityöläiskatu.
Auran panimo on Turussa Aurajoen rannalla osoitteessa Läntinen Rantakatu 47 sijaitseva entinen olutpanimo.
Auransilta (ruots. Aurabron) on Turussa sijaitseva Aurajoen ylittävä silta. Sillalta luoteeseen johtaa Aurakatu, kaakkoon Kaskenkatu. Vuonna 1907 rakennetulla sillalla on mittaa 47 metriä ja leveyttä 12 metriä. Sillassa oli aiemmin Tuomiokirkkosillan tavoin puukansi, mutta perustukset olivat kiveä. Auransilta ylittää Aurajoen Kaupungintalon kohdalta. Sillalla kulki myös raitiovaunu liikenteen aloittamisesta 1908 vuoteen 1949 saakka, jolloin Nummenmäelle kulkeva kakkonen siirrettiin kulkemaan Tuomiokirkkosiltaa pitkin. Auransillan nimi oli vuoteen 1923 asti Alasilta Tuomiokirkkosillan ollessa Yläsilta.
Barkerinpuisto (ruots. Barkersparken) on Turun keskustassa, Aurajoen rannalla sijaitseva puisto. Pitkä ja kapea puisto on Linnankadun ja Läntisen Rantakadun välissä. Linnankadun vastakkaisella puolella kohoaa Kakolanmäki ja Barkerinpuiston alapäässä on Förin laituri. Puiston pinta-ala on 1,1 hehtaaria.
Brahenpuisto (ruots. Braheskvären) sijaitsee Turussa tuomiokirkon ja Porthaninpuiston välissä. Puisto on nimetty Pietari Brahen mukaan. Brahenpuiston pinta-ala on 7 200 neliömetriä.
Brinkhallin kartano (ruots. Brinkhalls gård) on historiallinen kartano rakennuksineen ja puistoineen Kakskerran saarella Turussa.
Flowpark on seikkailupuisto, jossa voi kiipeillä erilaisilla yläköysiradoilla. Flowpark avasi ensimmäisen puiston toukokuussa 2010 kauppakeskus Skanssin viereen Turkuun. Toinen puisto avattiin Lappeenrantaan Myllysaaren ulkoilualueelle toukokuussa 2012.
Fortuna-kortteli on Läntisen Rantakadun, Aurakadun, Linnankadun ja Kristiinankadun välinen kortteli Turun keskustassa. Korttelissa sijaitsevat muun muassa Turun kaupunginkanslian talo, Qwenselin talo, Turun kaupungintalo ja Kansallinen kirjakauppa.
Forum Kortteli on Turussa, Kauppatorin laidalla sijaitseva kauppakeskus. Sen sisäänkäynnit sijaitsevat Kauppiaskadulla, Aurakadulla, Eerikinkadulla ja Linnankadulla.
Friskalanlahti on Turun Hirvensalossa sijaitseva kansallisesti tärkeä lintuvesi. Se kuuluu sekä Natura 2000-suojelualueverkostoon että FINIBA-verkostoon.
Paimala on kaupunginosa ja kylä Turussa lähellä Liedon rajaa.
Impivaaran liikuntakeskus sijaitsee Turussa Kaerlan kaupunginosassa noin kolme kilometriä keskustasta pohjoiseen.
Ispoisten kartano on kartano Turun Katariinanlaaksossa. Sen nykyinen päärakennus on vuodelta 1784, mutta kartanon historia ulottuu ainakin 1400-luvulle. Rakennus toimi 1950-luvun lopulta vuoteen 2012 vanhainkotina, ja vuodesta 2015 siinä on toiminut yksityinen päiväkoti Vilske. Kartanon mukaan on saanut nimensä sen pohjoispuolella oleva Ispoisten kaupunginosa.
Impivaaran jäähalli on vuonna 1982 valmistunut kahden kaukalon jäähalli Turussa, Kaerlan kaupunginosassa Impivaaran liikuntakeskuksessa. Jäähallia käyttävät Kiekko-67, TPS:n juniorit, taitoluistelijat ja koulu- ja päiväkotiryhmät.
G. A. Petreliuksen suihkukaivo eli Suihkukaivo Leijona on Turussa Vähätorilla vanhan pääkirjaston edustalla sijaitseva suihkukaivo. Gunnar Finnen ja Armas Lindgrenin suunnitteleman suihkukaivon pystytti ja sen lahjoitti Turun kaupungille Gustav Albert Petreliuksen lahjoitusrahasto vuonna 1924.
Genius ohjaa nuoruutta on kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen suunnittelema, vuonna 1961 paljastettu suihkukaivoveistos. Se sijaitsee Turun Yliopistonmäellä, Turun yliopiston keskusaukiolla.
Halistensilta (ruots. Hallisbron) on Turussa sijaitseva Aurajoen Halistenkosken kohdalla ylittävä silta. Sillalta pohjoiseen johtaa Gregorius IX:n tie ja etelään Halistentie. Silta yhdistää eteläisen Nummen kaupunginosan pohjoiseen Halisten kaupunginosaan.
Halistenkoski on Aurajoen yhdestoista ja alin koski Turussa, Halisten ja Nummen kaupunginosien rajalla. Kosken kohdalla Aurajoki laskee seitsemän metriä sadan metrin matkalla. Kosken tuntumassa on vuodesta 1923 sijainnut Turun vesilaitos, jonka raakavesitarpeisiin koski on ollut padottu. Koskeen rakennettiin vuonna 1995 allastyyppinen kalaporras lohikalojen kutemaan nousun mahdollistamiseksi.
Henrikinkirkko on yksi Turun kirkoista. Se vihittiin käyttöön vuonna 1980. Kirkko on nimetty Suomen ensimmäisen piispan Henrikin mukaan. Kirkko sijaitsee Luolavuoren kaupunginosassa.
Hirvensalon kirkko (vanha) oli Turun Hirvensalon saaren Moikoisissa sijaitsevaan seurakuntakeskukseen kuuluva kirkkotila. Rakennus valmistui vuonna 1962, ja sen suunnitteli arkkitehti Pekka Pitkänen.
Illoistenjärvi (ruots. Illoissjön) sijaitsee Hirvensalon saaren keskiosassa Turussa. Järvi on pinta-alaltaan vain noin 9 hehtaaria. Järvi on hyvin matala. Sen keskisyvyys on 1,8 metriä ja syvin kohta 2,5 metriä. Illoistenjärvi on rehevä ja se kärsii ajoittain myös hapen puutteesta.
Ingegerdinpuisto (ruots. Ingegerdsparken) on 7,2 hehtaarin laajuinen puisto Turussa Räntämäen kaupunginosassa. Puistosuunnitelma on vuodelta 1990.
Impivaaran kuplahalli (sponsorinimeltään LähiTapiola Areena, vuosina 2011–2019 Javenture-Areena) on Turussa, Kaerlan kaupunginosassa Impivaaran liikuntakeskuksessa sijaitseva jalkapallohalli. Se aloitti toimintansa vuonna 2011.
Kakskerranjärvi on järvi Kakskerran saaressa Turussa. Järvi on pinta-alaltaan 1,64 neliökilometriä. Kakskerranjärven keskisyvyys on noin kuusi metriä ja syvin kohta on 15,5 m. Tämä tekee siitä yhden Turun alueen syvimmistä järvistä. Pitkänomaisen järven pituus on noin viisi kilometriä ja leveys vain noin 300 metriä. Järvessä sijaitsee Isosaari, Pikkusaari ja Kissasaari.
Kinopalatsi on Turun keskustassa sijaitseva elokuvateatteri, joka kuuluu Finnkino-elokuvateatteriketjuun. Se on Turun suurin elokuvateatteri. Saleja on yhteensä yhdeksän, ja Kinopalatsi onkin kaupungin ainoa jäljellä oleva elokuvateatteri, jossa on enemmän kuin yksi sali.
Kirjastosilta (ruots. Biblioteksbron) on Turun keskustassa sijaitseva jalankulun ja pyöräilyn silta, joka ylittää Aurajoen Kauppiaskadun ja Rettiginrinteen kohdalla. Vuonna 2013 valmistuneen Kirjastosillan nimi valittiin nimiäänestyksellä. Sen lähellä sijaitsee Turun kaupunginkirjaston pääkirjasto.
Kivikukkaro on Turun Yliopistonkadulla sijaitseva liikerakennus, joka valmistui kesällä 1975 Turun Työväen Säästöpankin pääkonttoriksi. 1990-luvun alun pankkikriisin jälkeen kiinteistön suurin käyttäjä oli marraskuuhun 2016 asti Anttila-tavaratalo. Toukokuussa 2017 Anttilan entisiin tiloihin avattiin Tokmanni-tavaratalo.
Kristillinen seurakunta Uusipesula on helluntaiherätykseen ja Suomen Helluntaikirkkoon kuuluva seurakunta Turun Varissuolla Kousankadulla.
Krottilanlahti on Turun Ruissalossa sijaitseva 26,4 hehtaarin luonnonsuojelualue ja merenlahti. Lahti on suojainen, lievästi umpeenkasvanut ruovikko- ja vesilinnuston lisääntymisalue. Se on yksi Ruissalon seitsemästä erillisestä alueesta, jotka kuuluvat 95 hehtaarin kokoiseen Natura 2000 Ruissalon lintulahdet ja -rannat -luonnonsuojelualuekokonaisuuteen. Krottilahden vesilinnusto on Ruissalon monipuolisin. Krottilanlahti sijaitsee Ruissalon läntisen osan eteläisellä rannalla.
Kupittaan maauimala on Turussa, Kupittaanpuistossa sijaitseva maauimala. Se avattiin vuonna 1912, mikä tekee siitä Suomen vanhimman maauimalan.
Kuralan Kylämäki (ruots. Kurala bybacke) on Turun kaupungin omistama museo- ja kulttuurivirkistysalue, jossa ylläpidetään 1940–1950-lukujen mukaista maalaismiljöötä rakennuksineen, puutarhoineen, niittyineen ja peltoineen. Kuralan Kylämäki on hallinnollisesti osa Turun kaupunginmuseota.
Linnanpuisto (ruots. Slottsparken) on Turussa sijaitseva puisto. Puisto on nimetty sen läheisyydessä sijaitsevan Turun linnan mukaan ja sen pinta-ala on 2,6 hehtaaria.
Loistokari on Turun saaristossa Airiston selän pohjoispäässä sijaitseva pieni kallioinen luoto, jossa on loisto. Luoto on Turkuun johtavan 3,0 m väylän varrella ja se tunnetaan myös nimellä Kauppakari.
Maarian allas (ruots. S:t Marie bassäng) on Turussa, entisen Maarian kunnan alueella sijaitseva Vähäjokeen padottu tekojärvi. Se valmistui 1980-luvun alussa, ja se toimii Turun kaupungin varavesilähteenä, josta johdetaan tarvittaessa vettä Halisten pintavesilaitokselle Aurajokeen. Maarian allas on noin 4,5 kilometrin pituinen ja leveimmältä kohdaltaan noin 350 metrin levyinen. Sen pinta-ala on 74 hehtaaria ja valuma-alue 92 neliökilometriä.
Mannerheiminpuisto (ruots. Mannerheimsparken) on Turun keskustan ruutukaava-alueella, VII kaupunginosassa sijaitseva puisto. Koko korttelin suuruista puistoa rajaavat Koulukatu, Puutarhakatu, Puistokatu ja Rauhankatu. Puisto on nimetty C. G. E. Mannerheimin mukaan marsalkan 75-vuotispäivän kunniaksi 1942, ja siellä sijaitsee Mannerheimia esittävä patsas. Puiston vieressä sijaitsee Mikaelinkirkko. Mannerheiminpuisto kuuluu Mikaelinkirkon ja Portsan puutalokortteleiden muodostamaan Museoviraston inventoimiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.
Marina Palace on Turun keskustassa VII kaupunginosassa, Linnankadun ja Läntisen Rantakadun välissä sijaitseva hotelli. Vuodesta 2006 lähtien hotelli on kuulunut Radisson Blu -hotelliketjuun nimellä Radisson Blu Marina Palace Hotel. Hotellissa on 184 huonetta ja 300 hengen kokoustilat. Hotellitoimintaa on vuoden 2011 alkupuolelta asti hoitanut Turun Osuuskauppa.
Myllyojan silta (ruots. Kvarnbäcksbron) on teräsrakenteinen, vuonna 1980 rakennettu silta, joka ylittää Maarian altaan Turussa. Silta on tarkoitettu lähinnä ulkoilijoille ja tarjoaa yhteyden Maarian altaan länsipuolelta Paimalantieltä altaan itäpuoliselle metsäalueelle.
Paasikivi-Opisto on Turun Kakskerrassa sijaitseva kansanopisto ja ammattiopisto, joka on erikoistunut visuaalisen kulttuurin ja viestinnän aloille. Kansanopiston vapaan sivistystyön koulutuksia ovat median ja taiteen kansanopistolinjat sekä suomen kielen ja kulttuurin kansanopistolinjat. Ammatillisena koulutuksena opistolla voi opiskella media-alan ja kuvallisen ilmaisun perustutkintoa.
Paattisten kirkko on Paattisten seurakunnan käytössä oleva kirkkorakennus Paattisilla Turussa. Kirkko rakennettiin vuonna 1909 lääninarkkitehti Helge Ranckenin piirrosten mukaisesti hirrestä. Turun seurakuntayhtymä peruskorjasi kirkon 1983, ja se on nykyään alkuperäisessä asussaan. Pohjamalliltaan kirkko on sisäviisteinen ristikirkko.
Pansion lentomajakka on Turussa Pansion kaupunginosassa sijaitseva lentomajakka. Lentomajakka sijaitsee entisen Artukaisten lentokentän läheisyydessä. Lentomajakan korkeus merenpinnasta on 59 metriä.
Parolanpuiston vesitorni on Turussa Runosmäen kaupunginosan Parolanpuistossa sijaitseva vesitorni, joka on rakennettu vuonna 1981. Muodoltaan vesitorni on sienimäinen. Vesitornilla on korkeutta 43 metriä (90,5 m merenpinnasta) ja sen vesitilavuus on 6 550 kuutiometriä. Se on rakennettu kaupungin omana työnä. Tornin varsi on valettu erikoisliukuvalumenetelmällä, jolla on tehty Suomessa vain kolme muuta vesitornia, Paraisille, Kaarinaan ja Nakkilaan. Parikymmentä metriä puiden latvojen yläpuolelle yltävän tornin varsi levenee ylöspäin, samoin jalan seinämäpaksuus kasvaa. Tornin säiliö on lämpöeristämätön. Vesitornia suunniteltaessa oli mielessä myös näkötornin saaminen vesitorniin, mutta Turun lentoasema on liian lähellä.
Pernon telakka on Pernon kaupunginosassa Turussa, Raisionlahden rannalla sijaitseva risteilyalusten rakentamiseen erikoistunut telakka. Telakan omistaa Meyer Turku.
Porthaninpuisto (ruots. Porthansskvären) sijaitsee Turun keskustassa Vanhan Suurtorin ja Brahenpuiston välissä. Se on nimetty Henrik Gabriel Porthanin mukaan ja siellä sijaitsee Porthania esittävä patsas. Puiston pinta-ala on 7 100 neliömetriä.
Pyhän Birgitan ja Autuaan Hemmingin kirkko on samannimisen katolisen seurakunnan kirkko Turussa. Kirkkorakennus on valmistunut vuonna 1966. Se sijaitsee Turun keskustassa Ursininkadulla.
Pyhän Ristin kappeli on arkkitehti Pekka Pitkäsen 1960-luvulla suunnittelema siunauskappeli Turun hautausmaan uudemmassa, itäisessä osassa.
Aurajoen ratasilta oli rantaradan silta, joka ylitti Aurajoen Turun Raunistulan ja Nummen kaupunginosien välillä vuosina 1954–2023. Sillalla oli myös jalankulun ja pyöräilyn väylä.
Ruissalon kansanpuisto (ruots. Runsala folkpark), vuoteen 1937 asti Yleinen käytävä (ruots. Allmänna promenaden), on Turun Ruissalossa sijaitseva puisto. Turussa siitä käytetään myös pelkästään nimeä Kansanpuisto, mutta kansanpuistoja on Suomessa myös muualla. Puiston pinta-ala on 4,7 hehtaaria. Se on kasvillisuudeltaan monipuolinen.
Samppalinnan tuulimylly on Turussa sijaitseva, 1860 valmistunut tuulimylly, joka nykyään on yksi kaupungin nähtävyyksistä. Myllyn läheisyydessä toimii Samppalinnan kesäteatteri.
Skanssi on kauppakeskus Turussa, Skanssin kaupunginosassa. Sen avajaisia vietettiin 17. huhtikuuta 2009. Kauppakeskuksen bruttopinta-ala on 130 000 neliömetriä ja liiketiloille vuokrattava pinta-ala on 40 000 kerrosneliömetriä. Skanssissa on pysäköntitilaa 2 500 autolle. Kauppakeskuksen ”ankkuriyrityksiä” ovat K-Citymarket, H&M, Stadium, Intersport, Clas Ohlson sekä XXL Sports & Outdoor.
Soihtu on Terho Sakin suunnittelema, vuonna 1975 paljastettu suihkukaivoveistos. Se sijaitsi Turun Itsenäisyydenaukiolla, Valtion virastotalon ja Turun Kaupunginteatterin vieressä. Teos siirrettiin varastoon Turun musiikkitalo Fuugan työmaan alta syksyllä 2023, mutta se on määrä palauttaa Fuugan edustalle uuden vesiaiheen ympäröimänä hankkeen valmistuttua.
Holiday Club Caribia on Turun Ylioppilaskylän liepeillä sijaitseva kylpylähotelli, joka kuuluu nykyisin Holiday Club -ketjuun. Turun ylioppilaskyläsäätiö rakennutti Caribian alun perin opiskelija-asunnoiksi ja myöhemmin kongressihotelliksi. Hotellirakennus valmistui vuonna 1974 ja kylpylärakennus vuonna 1999.
Sokos Wiklund on Turun keskustassa sijaitseva tavaratalo, jonka omistaa Turun Osuuskauppa (TOK). Se kuuluu S-ryhmän Sokos-tavarataloketjuun.
Tuomaansilta (ruots. Tomasbron) on Aurajoen ylittävä silta Turussa. Sillan kautta kulkee Helsinginkatu, joka muuttuu jonkin matkaa sillan kaakkoispuolella valtatie 1:ksi. Moottoriliikenne sillalla kulkee molempiin suuntiin, ja se on myös jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden käytössä. Silta on nimetty 1200-luvulla eläneen piispa Tuomaan mukaan. Silta on tyypiltään jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta.
Tuomiokirkonpuisto (ruots. Domkyrkoskvären) on yksi Turun puistoista. Se sijaitsee kaupungin keskustassa Tuomiokirkon ja Aurajoen välissä. Puiston koko on 7 100 m2 ja se kuuluu hoitoluokaltaan kaupungin edustuspuistoihin.
Tuomiokirkkosilta (ruots. Dombron) on Turussa sijaitseva Aurajoen ylittävä silta. Sillalta luoteeseen johtaa Aninkaistenkatu, kaakkoon Uudenmaankatu. Tuomiokirkkosilta ylittää Aurajoen lähellä Tuomiokirkkoa. Silta valmistui vuonna 1899.
Lutherin kirkko on Turun keskustassa sijaitseva Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen (SLEY) Turun osaston kokoontumistila. Se sijaitsee osoitteessa Puutarhakatu 8 a. Kirkon ovat suunnitelleet Tauno Salo ja Olavi Heikkilä, ja sen vihki käyttöön arkkipiispa Martti Simojoki 10. huhtikuuta 1967. Kirkon tiloissa sijaitsee myös SLEY:n Varsinais-Suomen piirin toimisto.
Lönnrotinpuisto (ruots. Lönnrotsskvären) on yksi Turun puistoista. Lähes kolmionmuotoinen puisto sijaitsee kaupungin keskustassa Aninkaistenkadun, Eerikinkadun ja Aurajoen välissä. Puisto on nimetty Elias Lönnrotin mukaan ja sen pinta-ala on 4 300 neliömetriä.
Merikotkat tai Kotkat on Jussi Mäntysen pronssiveistos Turun kauppakorkeakoulun edustalla, osoitteessa Rehtorinpellontie 5. Veistos on valmistunut vuonna 1954 ja paljastettu 1968 Turun kaupungin pystyttämänä.
Nunnavuoren palloiluhalli on vuonna 1977 valmistunut urheiluhalli Turussa, Runosmäen kaupunginosassa. Halli on pinta-alaltaan 720 m² ja Turun neljänneksi suurin sisäliikuntahalli. Turun NMKY pelaa kotiottelunsa hallissa.
Onnenhevonen on Rafael Saifulinin suunnittelema vuonna 2005 valmistunut, Turun keskustassa Yliopistonkadulla sijaitseva veistos. Pronssisen veistoksen pinta on koristeltu eri maiden kolikoilla, mitaleilla ja kunniamerkeillä.
Pallivahankivi eli Pallivaha on noin 10 metriä korkea siirtolohkare Pallivahanmäen kupeessa Turun Pallissa. Kivi on antanut nimensä ympäröivälle Pallivahan eli Pallin asuinalueelle, jossa sijaitsevat muiden muassa Pallivahan koulu ja Pallivahan kirkko. Kiveen liittyy tarina, jonka mukaan sen on nykyiselle paikalleen viskannut läheisellä Nunnavuorella asunut jättiläinen.
Pilvet on kuvataiteilija Mika Natrin (s. 1969) kolmiosainen teräsveistos Turussa Aurajoen rannalla, Ursininkadun ja Läntisen Rantakadun risteyksessä.
Portsan pojat on Viljo Mäkisen pronssiveistos Turun VIII kaupunginosassa eli ”Portsassa”, osoitteessa Puutarhakatu 34.
Pyhän Hengen kappeli on Turun keskustassa, niin sanotun Julinin korttelin kellarissa sijaitseva katoliseksi kappeliksi vihitty ekumeeninen pyhäkkö. Se on rakennettu 1980-luvulla paljastuneiden Pyhän Hengen kirkon raunioiden yhteyteen.
Päivänkakkara on Turun Forum Marinumin pihalle vuonna 2011 pystytetty veistos, joka kuvaa hyperrealistisen tarkasti valtavaa päivänkakkaran kukkaa varsineen. Jani Rättyän ja Antti Stöckellin tekemä veistos on 25 metriä pitkä ja tehty puusta, metallista ja lujitemuovista.
Ruissalon kylpylä on Turun edustalla sijaitsevassa Ruissalon saaressa toimiva kylpylähotelli. Kylpylän yhteydessä toimii myös kuntoutuskeskus.
Samppalinnan ravintola on Turussa sijaitseva, vuonna 1865 toimintansa aloittanut ravintola. Ravintolan huvilatyyppisen rakennuksen on suunnitellut kaupunginarkkitehti C. J. von Heideken.
Samppalinnan Kesäteatteri on Turun Samppalinnanmäellä sijaitseva kesäteatteri, joka ohjelmistossaan on keskittynyt erityisesti musikaaleihin ja musiikkinäytelmiin. Samppalinnan ohjelmisto toteutetaan täysin ammattilaisten voimin. Teatterin omistaa Samppalinnan Kesäteatterin Kannatusyhdistys r.y. Samppalinnan katsomoon mahtuu kerrallaan 882 hengen yleisö.
Suojattu kasvu on Turussa Aurajoen länsirannalla sijaitseva graniittiveistos, jonka tekijä on vehmaalainen kuvanveistäjä Jarkko Roth (s. 1943). Vuonna 1983 valmistuneen teoksen lahjoitti kaupungille Rakennusliike Kivikartio 40-vuotisjuhlansa yhteydessä 1985. Kivikartion perustaja teollisuusneuvos Pauli Lappalainen kertoi teoksen kuvaavan sitä suojaisaa kasvuympäristöä, jonka vakaasti kehittyvä Turku tarjoaa eteenpäin pyrkivälle yritykselle.
Tasto on kaupunginosa Turussa Liedon rajalla. Se sijoittuu Turun Vähäjokeen padotun Maarian altaan itäpuolelle Maarian altaan ja Liedon rajan väliin. Taston eteläosassa sijaitsee nykyään Turkuun kuuluva entisen Maarian pitäjän Haihun kylä. Pohjoisosa on Maarian altaaseen Myllyojan sillan luona rajoittuvaa metsää.
Temppeli on Kim Simonssonin veistos Turun Kupittaanpuistossa. Se on moniosainen reliefi pienen muuntamorakennuksen ulkoseinissä. Muuntamo sijaitsee Uudenmaankadun ja Kupittaankadun kulmassa. Teos paljastettiin Turun kulttuuripääkaupunkivuonna 2011.
Turku työllä rakennetaan on kuvanveistäjä Kari Juvan vuonna 1987 paljastettu pronssiveistos Turun Barkerinpuistossa osoitteessa Linnankatu 46.
Turun konservatorio (ruots. Åbo konservatorium) on yksi Suomen kuudestatoista konservatoriosta. Turun konservatorio on musiikin ammatillista koulutusta sekä harrastepainotteista ja ammattiin tähtäävää tavoitteellista musiikin perusopetusta antava taideoppilaitos.
Turun linnan kirkko on Juhana Herttuan aikaiseen Turun linnan eteläsiiven pitosaliin sisustettu luterilainen kirkko. Kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1706. Sitä hallinnoi Turun museokeskus, joka vuokraa sitä kirkollisiin toimituksiin, konsertteihin ja muihin tapahtumiin. Kirkkoon mahtuu 240 henkilöä.
Turun oikeustalo on valmistunut Sairashuoneen- ja Linnankadun kulmatontille vuonna 1998. Se on Valtion kiinteistölaitoksen rakennuttama ja arkkitehti Pekka Pitkäsen suunnittelema. Kiveä julkisivussaan hyödyntävä rakennus sai vuoden 1998 kivipalkinnon. Oikeuslaitoksessa tapahtuneiden uudistusten myötä talossa toimivat nykyisin Turun hallinto-oikeus, Varsinais-Suomen käräjäoikeus ja Syyttäjälaitoksen Turun toimipaikka.
Humalistonsilta eli Turun ratapihan kävelysilta on Turussa Pohjolan kaupunginosassa sijaitseva vuonna 1963 avattu kävelysilta, joka ylittää Turun päärautatieaseman ratapihan. Sillan eteläpää on päärautatieaseman vieressä Ratapihankadulla ja pohjoispää Köydenpunojankadulla lähellä kulttuurikeskus Logomoa. Silta on pituudeltaan 294 metriä ja leveydeltään kolme metriä.
Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio (TSYK) sijaitsee Turun VI kaupunginosassa Kauppiaskadun ja Tuureporinkadun kulmassa. Aikaisemmin kouluun kuului myös peruskoulu, mutta se on lakkautettu. Lukion nimi oli lyhyen aikaa Tuureporin lukio. Syksyllä 2009 kouluun yhdistettiin Kastun lukio, jolle oli 20. toukokuuta 1994 myönnetty luonnontiedelukion erityistehtävä.
Turun uimahalli eli Iskerin uimahalli Turussa oli vuonna 1954 valmistunut uimahalli, joka sijaitsee arkkitehti Erik Bryggmanin suunnittelemien Turun ylioppilastalojen yhteydessä Rehtorinpellonkadulla. Bryggman suunnitteli myös uimahallin. Rakennuksen yläkerrassa on liikuntahalli. Halli on Turun ensimmäinen ja Suomen neljänneksi vanhin yleisökäyttöön tarkoitettu sisäuimahalli. Uimahallin rakennustamiskustannukset jakaantuivat Turun yliopiston ylioppilaskunnan, Turun kaupungin ja valtion kesken. Ylioppilastalojen kiinteistöt ovat nykyään Turun ylioppilaskyläsäätiön omistuksessa.
Turun vesilaitosmuseo on Turussa Halistenkosken kupeessa sijaitseva erikoismuseo, joka tallentaa moderniin vesihuoltoon liittyvää esineistöä, kirjallisuutta ja kuvamateriaalia. Museo on perustettu vuonna 1998 Turun vesilaitoksen vanhaan osaan, joka rakennettiin 1920-luvulla. Museon näyttelyt sijaitsevat entisissä kemikalointisalin ja laboratorion tiloissa, joiden alkuperäiset toiminnot ovat siirtyneet vuonna 1954 valmistuneeseen nykyiseen päärakennukseen. Museon näyttelyt kertovat puhtaan veden merkityksestä ihmisille sekä siitä, miten vettä on hankittu ja puhdistettu Turussa 1800-luvun lopulta lähtien. Turun vesilaitosmuseo on modernin vesihuollon tallentajana ja esittelijänä ainutlaatuinen Suomessa.
UIttamon lava on Turussa Uittamon rannassa sijaitseva tanssilava, joka on perustettu 1920–1930-lukujen vaihteessa ja jonka ensimmäiset tanssit järjestettiin kesäkuussa 1930.
Varissuon kirkko on Turussa sijaitseva Turun Katariinanseurakunnan kirkkorakennus. Varissuon seurakuntakeskus valmistui vuonna 1981 ja kellotapuli 1997. Arkkipiispa John Vikström vihki kirkon vuonna 1997. Varissuon kirkon on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Laiho, Pulkkinen & Raunio.
Varissuon liikekeskus (ent. Itäkeskus) on vuonna 1981 valmistunut liikekeskus, joka sijaitsee Turun Varissuon kaupunginosassa. Keskuksen alkuperäinen nimi oli Turun Itäkeskus; nimeksi muutettiin vuonna 2011 Varissuon liikekeskus.
Turun velodromi on asfalttipäällysteinen ulkopyöräilyrata, jonka pituus on 333,33 metriä. Radan sisäpuolella on lisäksi jäähdyttelyyn tarkoitettu alue sekä huoltajille ja toimitsijoille varattu alue. Velodromi sijaitsee Kupittaalla, Kupittaanpuistossa, Lemminkäisenkadun ja Hippoksentien risteyksen tuntumassa. Rata on kaikille avoin ja maksuton. Ratapyöräilyn SM-kilpailut järjestettiin tällä velodromilla heinäkuussa 2007.
Hirvensalon Golf on Turussa sijaitseva golfkenttä. Se on rakennettu historialliselle Hirvensalon Lauttarannan alueelle ja se sijaitsee Hirvensalon Laskettelukeskuksen takana. Golfkenttä on 18-väyläinen ja 6-reikäinen.
Jäinen meri on Raimo Utriaisen pronssiveistos Turun Borenpuistossa Linnankadun ja Aurajoen välissä, Koulukadun kulmassa ja Myllysillan pielessä. Vuonna 1961 paljastetun veistoksen pystytti Turun kaupunki Turun talvimerenkulun muistomerkiksi. Veistoksen jalustaan on kaiverrettu nimi August Uppman. Hän oli merikapteeni, joka perusti Höyrylaivaosakeyhtiö Boren. Yhtiön mukaan on nimetty myös Borenpuisto, jossa veistos sijaitsee, sekä lähellä Koulukadun toisella puolella oleva Boren talo (Linnankatu 36).
Руиссало (фин. Ruissalo, швед. Runsala) — остров в Архипелаговом море Финляндии и одноимённый район города Турку.
Meyer Turku Oy (aiemmin Masa Yards, Kvaerner Masa Yards, Aker Finnyards, Aker Yards, STX Finland) on Meyerin saksalaisen laivanrakennusperheen omistuksessa oleva suomalainen telakkayhtiö. Yhtiö harjoittaa laivanrakennusta Turussa Pernon telakalla. Yhtiö on valmistanut muun muassa loistoristeilijöitä.
Honkapirtti on Turun Ruissalossa sijaitseva kaksikerroksinen, karjalaistyylinen hirsirakennus, jonka on alun perin veistänyt lounaissuomalainen jalkaväkirykmentti 14 jatkosodan asemasotavaiheen aikana Uhtualla. Talo pystytettiin ensin reservikomppanian alueelle Uhtuan länsipuolelle ja siirrettiin sitten Turkuun rintaman paluukuljetuksina vuonna 1943. Talossa toimii kahvila.
MAP-kirkko on Turun Mäntymäessä sijaitseva Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkon eli mormonien toimintakeskus. Se sijaitsee Betaniankadun päätteenä olevalla Mäntymäenaukion kumpareella. Vuonna 1966 käyttöön otetun ja 1967 vihityn rakennuksen ovat suunnitelleet arkkitehdit Mirja ja Heikki Castrén.
Medisiina D on Turussa sijaitseva lääketieteen opetus-, tutkimus- ja diagnostiikkatilojen uudisrakennus, jossa toimii Turun yliopisto, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri (VSSHP), Turun ammattikorkeakoulu ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Rakennuttaja on Suomen Yliopistokiinteistöt Oy. Rakennusprojektin valmistelevat työt alkoivat lokakuun puolivälissä 2015 ja louhinta- ja maanrakennustyöt marraskuussa. Rakennus valmistui kesällä 2018. Hankkeen pääsuunnittelija on arkkitehti Janne Helin Schauman Arkkitehdit Oy:stä. Rakennushankkeen kustannusarvio on noin 80 miljoonaa euroa. Projektinjohtourakoitsija on NCC Rakennus Oy ja sopimuksen arvo on noin 60 miljoonaa euroa. A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy vastaa rakennuttamisesta ja valvonnasta.
Tyks Turunmaan sairaala (ruots. Åucs Åbolands sjukhus) oli Turun III kaupunginosassa, Kaskenkatu 13:ssa sijaitseva sairaala. Sairaala toimi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin liikelaitoksena vuosina 2006–2019. Vuoden 2020 alusta lukien liikelaitos lakkautettiin ja sairaala yhdistettiin Turun yliopistolliseen keskussairaalaan. Loppuvuodesta 2024 Erik Bryggmanin suunnittelema rakennus tyhjennettiin, ja se on tarkoitus remontoida uudeksi Kaskenmäen sote-keskukseksi, johon tulee myös asuntoja ikääntyville.
Iglu oli Pekka Paikkarin taideteos Turun Puutorilla. Teos toteutettiin torin alla olevan pysäköintiluolan tarpeisiin rakennetun ilmastointikopin seiniin. Osa kopin seinistä oli päällystetty valkoisella keramiikalla, joka on ”krakeloitunut” säröille. Iglu vaurioitui taustarakenteen osan petettyä ja se purettiin 2022.
Joitakin teknokukkasia on Eero Merimaan valotaideteos Turun Raunistulassa, Aurajokirannan ulkoilupolun varressa. Se koostuu liiketunnistimilla toimivista, tyylitellyn kukan muotoisista, polun ylle kaartuvista värivalopylväistä. Vajaan parin metrin korkeudelle kohoaviin kukkiin syttyy hämärän tullen erivärisiä valoja, kun joku kulkee ohi.
Turun Linnantontun ja Valpuri Innamaan kohtaaminen Teatterisillalla on turkulaisen kuvanveistäjä Jan-Erik Anderssonin luoma kolmeosainen ympäristötaideteos Turun Teatterisillalla. Teos valmistui vuonna 1998, silta edellisenä vuonna. Teos on osa Pro Cultura -säätiön ympäristötaideprojektia.
Utelias on Simo Heleniuksen veistos Aunelan koulun pihalla Turun Pahaniemen kaupunginosassa. Pronssiin vuonna 1970 valetussa veistoksessa alaston mieshahmo näyttää sukeltavan pää edellä maan sisään.
Rajakari (ruots. Notgrund) on saari Airistolla Turun saaristossa. Se on osa Turun kaupunkia ja sijaitsee linnuntietä noin 9,6 kilometrin päässä Turun satamasta lounaaseen. Rajakarin kohdalta Turkuun menevä laivaväylä haarautuu kahdeksi haaraksi. Lisäksi Rajakarilta haarautuu pohjoiseen väylä kohti Pernoa, Pansiota ja Naantalia. Saarella on säähavaintoasema.
Iso-Pukki (ruots. Stora Bocken) on saari Saaristomeren Pukinsalmessa, Turun Ruissalon ja Hirvensalon saarten välissä. Sen pinta-ala on 54 hehtaaria ja suurin pituus 1,1 kilometriä lounais-koillissuunnassa. Sen korkein kohta on noin 20 metriä merenpinnasta. Ison-Pukin koillispuolella on pienempi saari Pikku-Pukki. Molemmat saaret kuuluvat Turun aluejaossa Ruissalon kaupunginosaan.
Pohjoissalmi är ett sund i Finland. Det ligger i landskapet Egentliga Finland, i den sydvästra delen av landet, 150 km väster om huvudstaden Helsingfors.
Järvistensaari on saari Turussa noin seitsemän kilometriä kaupungin keskustasta lounaaseen. Saari sijaitsee Airistolla, Satavan saaren ja Kutuluodon pohjois-, Hirvensalon länsi- ja Ruissalon eteläpuolella. Järvistensaarella on runsaasti kesämökkejä. Saari kuului Kakskerran kuntaan ennen kunnan liittämistä osaksi Turkua vuonna 1968.
Viittakari är en ö i Finland. Den ligger i Skärgårdshavet och i kommunen Åbo i den ekonomiska regionen Åbo ekonomiska region i landskapet Egentliga Finland, i den sydvästra delen av landet. Ön ligger nära Åbo och omkring 160 kilometer väster om Helsingfors.
Kukkarokivi on Turussa Ruissalon luoteisrannan läheisyydessä sijaitseva Suomen suurin selvästi näkyvissä oleva siirtolohkare. Se on 27 metriä pitkä ja 17 metriä korkea kohoten 12 metriä merenpinnan yläpuolelle. Se on tunnettu nähtävyys ja rauhoitettu luonnonmuistomerkkinä vuonna 1965. Vuonna 2006 Kukkarokivi rauhoitettiin lisäksi luonnonsuojelualueeksi lintujen pesimäluotona.
Saro udde (finska: Saaronniemi) är en udde i Finland. Den ligger i Åbo ekonomiska region och landskapet Egentliga Finland, i den sydvästra delen av landet, 160 km väster om huvudstaden Helsingfors. Udden ligger på ön Runsala.
Lemofjärden (finska: Lemunaukko) är en fjärd i Finland. Den ligger i landskapet Egentliga Finland, i den sydvästra delen av landet, 150 km väster om huvudstaden Helsingfors.
Pohjoissalmi är ett sund i Finland. Det ligger i landskapet Egentliga Finland, i den södra delen av landet, 150 km väster om huvudstaden Helsingfors.
Kulho on saari Turun kaupungissa Satavan kaupunginosassa. Saari kuului Kakskerran kuntaan ennen koko kunnan liittämistä osaksi Turkua vuonna 1968.
Storö (fi:Isosaari) är en ö i Finland. Den ligger i Skärgårdshavet och i kommunen Åbo i landskapet Egentliga Finland, i den sydvästra delen av landet omkring 150 kilometer väster om Helsingfors. Ön ligger mellan Satava och Kakskerta.
Vepsä (ruots. Vepsarn) on 17 hehtaarin saari ja Turun kaupunginosa Airistolla Turun saaristossa Rymättylän ja Satavan välillä.
Isosaari är en ö i Finland. Den ligger i sjön Kakskerta träsk som i sin tur ligger på ön Kakskerta i Skärgårdshavet, och i kommunen Åbo i landskapet Egentliga Finland, i den södra delen av landet, 150 km väster om huvudstaden Helsingfors. Öns area är 3,8 hektar och dess största längd är 450 meter i sydväst-nordöstlig riktning.
Iholuoto med Kuusluoto i norr är en ö i Finland. Den ligger i Skärgårdshavet och i kommunen Åbo i den ekonomiska regionen Åbo ekonomiska region i landskapet Egentliga Finland, i den sydvästra delen av landet. Ön ligger omkring 14 kilometer sydväst om Åbo och omkring 160 kilometer väster om Helsingfors.
Vuohiluoto är en udde i Finland. Den ligger i Åbo i landskapet Egentliga Finland, i den södra delen av landet, 160 km väster om huvudstaden Helsingfors.
Midsommarkullen eller Johanneshöjden (finska: Juhannuskukkula) är en kulle. i Åbo i södra Finland. Toppen på Midsommarkullen ligger 26 meter över havet.
Samppalinnanpuisto (ruots. Samppalinnaskvären), tunnetaan myös nimellä Samppalinnanvuori (ruots. Samppalinnaberget), on yksi Turun puistoista. Puistossa sijaitsevat mm. Samppalinnan ravintola, maauimala sekä Luostarivuoren koulu. Sen kasvivalikoima käsittää yli 60 eri puuvartista kasvilajia. Paikan nimi juontuu paikalla sijainneesta muinaislinnasta. Sana sampa eli sammas on Varsinais-Suomessa tarkoittanut rajamerkkiä tai -paalua.
Kakskerta är en ö i Finland. Den utgör tillsammans med närliggande mindre holmar en stadsdel i Åbo i landskapet Egentliga Finland, i den södra delen av landet, 150 km väster om huvudstaden Helsingfors. Tidigare var Kakskerta huvudö i den självständiga kommunen Kakskerta.
Kupparkari är en ö i Finland. Den ligger i Skärgårdshavet och i kommunen Åbo i den ekonomiska regionen Åbo ekonomiska region i landskapet Egentliga Finland, i den sydvästra delen av landet. Ön ligger nära Åbo och omkring 150 kilometer väster om Helsingfors.
Pikkusaari är en ö i Finland. Den ligger i sjön Kakskerta träsk som i sin tur ligger på ön Kakskerta i Skärgårdshavet, och i kommunen Åbo i den ekonomiska regionen Åbo ekonomiska region och landskapet Egentliga Finland, i den södra delen av landet, 150 km väster om huvudstaden Helsingfors. Öns area är 1,5 hektar och dess största längd är 200 meter i öst-västlig riktning.
Kommo är en ö i Finland. Den ligger i Skärgårdshavet och i kommunen Åbo i den ekonomiska regionen Åbo ekonomiska region i landskapet Egentliga Finland, i den sydvästra delen av landet. Ön ligger nära Åbo och omkring 150 kilometer väster om Helsingfors.
Sigyn-sali on Turun Länsirannan kaupunginosassa Varvintorilla sijaitseva konserttisali, joka sijaitsee samassa kiinteistössä Turun konservatorion ja Turun ammattikorkeakoulun taideakatemian kanssa. Salissa on nouseva katsomo ja istumapaikkoja lähes 400. Näyttämön leveys on 10–12 metriä.
Trappin talo on Turussa, Aurajoen rannassa osoitteessa Läntinen Rantakatu 5 sijaitseva historiallisesti arvokas kiinteistö, joka on valmistunut vuonna 1830. Empireä edustavan rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Charles Bassi.
Scandic Hamburger Börs on Turun kauppatorin laidalla sijaitseva 272 huoneen hotelli, joka kuuluu Scandic Hotels -ketjuun. Hotelli rakennettiin paikalta puretun Sokos Hotel Hamburger Börsin tilalle ja se avattiin 1. marraskuuta 2021. Kauppiaskadun puolella säilytetty Vanha Börs kuuluu hotellikokonaisuuteen.
Juridicum (myös Dahlströmin palatsi, aiemmin Humanisticum) on nykyisin Åbo Akademin ja Donner-instituutin käytössä oleva rakennus Turussa osoitteessa Piispankatu 13. Kauppaneuvos Ernst Dahlström rakennutti palatsin vuosina 1894–1896 ja arkkitehtinä toimi Gustaf Nyström. Pohjapiirrokseltaan neliön muotoisessa rakennuksessa on piirteitä firenzeläisestä renessanssista, manierismista ja englantilaisesta palladianismista.
Tyks Majakkasairaala eli T3-sairaala on sairaalarakennus Turun Kupittaalla, valtatien 1 yläpuolella Kupittaan rautatieaseman lähellä. Se on osa Kantasairaalaa, joka on Turun yliopistollisen keskussairaalan päätoimipaikka. Rakennus avautui vaiheittain tammi–helmikuussa 2022 ja sen pääsuunnittelija on arkkitehti Susanna Kalkkinen.
Hôtel du Nord (myös: Kauppaseuran talo tai Ekblomin talo) on Turussa, Varsinais-Suomessa sijaitseva vuonna 1844 valmistunut entinen hotellirakennus ja yksi Turun Aurajoenrannan historiallisista arvokiinteistöistä. Tänä päivänä rakennus tunnetaan paremmin nimellä Kauppaseuran talo tai Ekblomin talo. Osoitteessa Läntinen Rantakatu 3 sijaitsevassa vaaleanpunaisessa kivirakennuksessa sijaitsee nykyisin ravintola E. Ekblom, sekä Valtakunnanvoudinvirasto.
Luolavuoren luola on luola tai paremminkin laaja luolasto Turussa Luolavuoren kaupunginosassa. Luola sijaitsee Luolavuoren, Ilpoisten ja Ispoisten kaupunginosien rajalla kohoavien Luolavuoren kallioiden alla. Suurin yksittäinen luola on 45 metriä pitkä, mikä tekee Luolavuoren luolasta yhden Varsinais-Suomen pisimmistä luolista. Luola on mahdollisesti ollut aiemmin vielä pidempi, mutta Luolavuoren vesitornin rakentamisen ja graniitinlouhinnan yhteydessä tehtyjen räjäytystöiden on epäilty romahduttaneen sitä.
Metsämäen ravirata on Turun kaupungissa Metsämäen kaupunginosassa sijaitseva vuonna 1978 avattu ravirata.
Turun Baptistiseurakunta on turkulainen vuonna 1887 perustettu baptistiseurakunta. Sen toiminta oli aluksi ruotsinkielistä, mutta myöhemmin seurakunnasta tuli suomenkielinen. Seurakunnan rukoushuone sijaitsee Vähä-Hämeenkatu 16:ssa. Vuonna 1996 jäseniä oli noin 150 ja toiminnan piirissä noin 200 henkeä. Nykyinenkin jäsenmäärä on noin 150.
Hopeseurakunta (ent. Turun vapaaseurakunta) on Turussa toimiva vapaaseurakunta. Seurakunta toimii Turun keskustassa, Tuureporinkadulla ja on perustettu vuonna 1889. Seurakunnan johtava pastori on Jopi Pietiläinen. Seurakunnalla on noin 500 jäsentä.
Luostarivuoren Lyseon lukio (lyhemmin Luostis) on turkulainen yleislukio, joka syntyi Luostarivuoren ja Turun Lyseon lukioiden yhdistyttyä vuonna 2018. Koulun motto on jo pitkään ollut Opi oivaltamaan olennainen. Vuonna 2023 lukiota kävi 813 opiskelijaa.
Kärsämäen hautausmaa on Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän hautausmaa Turun Runosmäen kaupunginosassa. Se sijaitsee Tampereen valtatien ja Vahdontien risteyksessä Kärsämäen kaupunginosan rajalla.
Maanpää on Turun kaupunginosa, joka sijaitsee samannimisellä niemellä Hirvensalon länsirannalla. Maanpäähän kuuluu myös Hirvensalon länsipuolisia saaria.
Moikoinen (ruots. Moikois) on kaupunginosa Turussa ja sijaitsee Hirvensalon itäosassa. Moikoinen on Kukolan ohella saaren suurimpia asutuspaikkoja ja siellä onkin useita palveluita kuten päiväkoteja, kauppoja, apteekki ja kirkko. Kun monet muut Hirvensalon kaupunginosat ovat kasvaneet nopeasti 2010-luvulla rakentamisen myötä, Moikoisten tilastoalueen asukasluku on pysynyt 1 750 asukkaan tuntumassa. Vuonna 2016 Moikoisissa oli asukkaita 1 745. Väestöstä 18,9 % on alle 15-vuotiaita ja 22,8 % yli 65 vuotiaita. Suomea puhuu äidinkielenään 87,8 % väestöstä ja ruotsia 8,4 %. Muun kielisiä on 3,8 %.
Turun linna (ruots. Åbo slott) on 1280-luvulla Aurajoen suulle perustettu linna Turussa. Se perustettiin alun perin Ruotsin kruunun hallintolinnaksi, mutta myöhemmin siitä tuli muun muassa Juhana III:n herttua-ajan renessanssilinna, Suomen kenraalikuvernöörin virka-asunto ja vankila. 1800-luvun lopulta alkaen linna on toiminut museokäytössä, joskin se vaurioitui pahoin Neuvostoliiton ilmavoimien pommituksessa kesällä 1941. Tämän seurauksena linnassa jouduttiin tekemään toisen maailmansodan jälkeen laajoja korjaus- ja restaurointitöitä.
Pyhän Henrikin Ekumeeninen Taidekappeli on Turun Hirvensalossa sijaitseva liimapuurakenteinen kappeli. Se vihittiin käyttöön helluntaina 15. toukokuuta 2005. Kappelin suunnittelukilpailun voitti tammikuussa 1996 Matti Sanaksenahon työ Ikthys (m.kreik. ΙΧΘΥΣ). Lasimaalaukset ovat taiteilija Hannu Konolan käsialaa.
Oriniemi on Turun kaupunginosa, joka sijaitsee Hirvensalon lounaisosassa. Alueeseen kuuluu myös Nepon saari Hirvensalon ja Satavan välissä. 2010-luvun alkupuoliskolla metsäisen ja harvaan asutun Oriniemen tilastoalueen väkiluku oli noin 170.
Runosmäki (ruots. Runosbacken) on kaupunginosa ja lähiö Turun pohjoisosassa noin neljä kilometriä keskustasta. Kaupunginosa kuuluu sekä Runosmäki-Raunistulan että Länsikeskuksen suuralueeseen.
Pääskyvuori (ruots. Svalberga) on Turun kaupunginosa, joka sijaitsee noin neljä kilometriä keskustasta itään. Kaupunginosassa sijaitsee samanniminen mäki, jonka korkeus on 60,7 metriä merenpinnan yläpuolella. Pääskyvuori rajautuu lännessä Jaaninojaan, joka virtaa pitkin alueen läntistä kylkeä koko pituudelta.
Kaerla on Turun kaupunginosa, joka sijaitsee keskustasta pohjoiseen, tiheästi rakennetun Runosmäen vieressä. Alue kuuluu Runosmäki-Raunistulan ja pieniltä osin Länsikeskuksen suuralueisiin. Kaerla on suurimmaksi osaksi omakotialuetta, mutta kaupunginosan laidoilla on kerrostaloja Nättinummen I- ja II-alueilla sekä Pallissa. Kaerlassa sijaitsee Impivaaran liikuntakeskus ja siihen kuuluva Impivaaran uimahalli, joka valmistuessaan vuonna 1975 oli isoin lajiaan Pohjoismaissa, ja se on edelleen Suomen suurin uimahalli allaspinta-alaltaan. Vuonna 2007 alueen väkiluku oli 2 187.
Harittu on kaupunginosa ja lähiö Turun kaakkoisosassa noin kuusi kilometriä kaupungin keskustasta aivan Kaarinan rajalla. Vuonna 2016 Haritun väkiluku oli 3 553. Alueen väestöstä 18,2 % on alle 15-vuotiaita ja 11,3 % yli 65 vuotiaita. Suomea puhuu äidinkielenään 79,3 % väestöstä ja ruotsia 5,7 %. Muun kielisiä on 15,0 %.
Peltola on kaupunginosa Turun eteläosassa. Peltolassa sijaitsee siirtolapuutarha, Turun ammatti-instituutin Peltolan koulutalo ja Turun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan oppilaitos. Alue on pääosin omakotitaloaluetta, jolla on hieman teollisuutta. Vuonna 2016 Peltolan väkiluku oli 736. Alueen väestöstä 13,0 % on alle 15-vuotiaita ja 31,4 % yli 65 vuotiaita. Suomea puhuu äidinkielenään 87,9 % väestöstä ja ruotsia 8,3 %. Muun kielisiä on 3,8 %. Peltolan lähialueita ovat Koivula, Luolavuori ja Ilpoinen. Alueen pohjoisreunassa on Petreliuksen lähiö, joka jatkuu edelleen Luolavuoren puolelle.
Pahaniemi on läntisessä Turussa sijaitseva kaupunginosa. Etäisyys kaupungin keskustaan on noin neljä kilometriä.
Luolavuori on kaupunginosa Turussa noin kolme kilometriä kaakkoon keskustasta. Se kuuluu Uittamo-Skanssin suuralueeseen. Luolavuoren rakennuskanta koostuu pääosin 1950-luvulla rakennetuista kerros- ja pientaloista. Luolavuoren itäreunassa on Aarne Ehojoen toimiston suunnittelema Petreliuksen asuinalue, joka jatkuu sieltä edelleen Peltolan puolelle.
Friskala on Turun kaupunginosa, joka sijaitsee Hirvensalon saaren kaakkoisosassa. Alueeseen kuuluu myös Iso-Vihtilän saari. Alueella sijaitsee Friskalan kartano.
Itäharju (ruots. Österås) on Turussa sijaitseva kaupunginosa, joka sijaitsee Kupittaan, Pääskyvuoren ja Nummen kaupunginosien välissä. Alueella on runsaasti omakotitaloja ja pienteollisuutta. Myös Jaanin kerrostaloalue 1970-luvun alusta (suunnittelija Veijo Kahra) kuuluu Itäharjun kaupunginosaan. Kupittaan toimistokeskittymästä Itäharjulle on levinnyt tiivistä toimistorakentamista 2000-luvun alkuvuosina. Turun yliopistollinen keskussairaalan T-sairaala sijaitsee Itäharjun luoteisosassa paikalla, jossa 1960-luvun loppuun asti toimi Kupittaan Savi. Itäharjun näkyvimmät rakennukset ovat vakuutusyhtiö Ifin käyttämän If-talon kolme toimistotornia.
Vasaramäki (ruots. Hammarbacka) on Turun kaupunginosa, joka sijaitsee noin kolme kilometriä keskustasta kaakkoon. Vasaramäen asuntokanta koostuu lähinnä rivi- ja omakotitaloista, mutta sen reunoilla on myös kerrostaloja. Vasaramäen kaupunginosaa rajaavat Hippoksentie, Uudenmaantie, Skarppakullantie sekä Lemminkäisenkatu. Vasaramäessä sijaitsevat Rakuunatien päiväkoti, Vasaramäen koulun Lehmustien yksikkö (alakoulu) ja Puistokoulun yksikkö (yläkoulu). Samassa kiinteistössä Vasaramäen koulun Lehmustien yksikön kanssa sijaitsee myös Vasaramäen kirjasto. Alueen päivittäistavarakauppa on K-Market Lehmustie. Vasaramäen apteekki palvelee Kivikartiontiellä Luolavuoren kaupunginosan puolella.
Varissuo (ruots. Kråkkärret) on kaupunginosa ja lähiö Turun itäosassa, Kaarinan rajalla vajaa seitsemän kilometriä, kuusi kilometriä linnuntietä, Turun keskustasta. Se on Turun nuorimpia lähiöitä. Varissuo on rakennettu pääosin 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa. Vielä 1970-luvun alussa alue oli suota.
Ispoinen (ruots. Ispois) on Turun kaupunginosa, joka sijaitsee Uittamon, Ilpoisten ja Katariinan välissä. Ispoinen kuuluu Uittamo-Skanssin suuralueeseen. Alue on suurimmaksi osaksi harvaan asuttua asuinaluetta. Vuonna 2016 alueen väkiluku oli 524. Alueen väestöstä 21,9 % on alle 15-vuotiaita ja 22,9 % yli 65 vuotiaita. Suomea puhuu äidinkielenään 92,0 % väestöstä ja ruotsia 7,6 %. Muun kielisiä on 0,4 %.
Ilpoinen (ruots. Ilpois) on kaupunginosa Turun kaakkoisosassa noin viiden kilometrin etäisyydellä Kauppatorilta. Ilpoisissa on myös päiväkoti.
Skanssi (ruots. Skansen) on Turun kaupunginosa aivan Kaarinan rajalla. Skanssi sijaitsee valtatien 1 ja seututien 110 välissä. Kaupunginosan pinta-ala on 85 hehtaaria ja väkiluku vuonna 2012 oli 120. Alue on maastonmuodoiltaan vaihtelevaa soraharjua, peltomaata ja metsäistä mäkeä. Vuonna 2009 paikalle avattiin kauppakeskus Skanssi.
Puistomäki (ruots. Parkbacken) on Turun kaupunginosa, jonka naapurikaupunginosia ovat pohjoisessa Vähä-Heikkilä, lännessä Pihlajaniemi, etelässä Uittamo ja Ispoinen sekä idässä Luolavuori. Vuonna 2016 alueen väkiluku oli 706. Alueen väestöstä 13,3 % on alle 15-vuotiaita ja 16,9 % yli 65 vuotiaita. Suomea puhuu äidinkielenään 85,4 % väestöstä ja ruotsia 7,5 %. Muun kielisiä on 7,1 %. Puistomäki on väljästi rakennettua vanhaa omakotitaloaluetta, jonka länsiosa koostuu sotien jälkeisistä rintamamiestaloista ja itäosa on vanhempaa puutaloaluetta 1900-luvun alkupuolelta. Alueen länsipuolella sijaitsevan Heikkilän kasarmin myötä on uudemman puolen tiet nimetty sotilasarvojen mukaan, esimerkiksi Luutnantintie, Everstinkatu. Puistomäessä on myös jonkin verran pienteollisuutta.
III kaupunginosa on yksi Turun keskustan numeroiduista kaupunginosista. Se sijaitsee Aurajoen itäpuolella. Kaupunginosa rajautuu idässä Kaskenkatuun, lännessä Martinkatuun, Betanianpolkuun ja Betaniankatuun sekä etelässä Kupittaankatuun ja Kunnallissairaalantiehen. Kaupunginosa on jaettu kahteen pienalueeseen, jotka ovat Samppalinna ja Urheilupuisto.
VII kaupunginosa on yksi Turun keskustan numeroiduista kaupunginosista. Se sijaitsee Aurajoen länsipuolella, ja sitä rajaavat Aurakatu, Ratapihankatu ja Puistokatu. Kaupunginosa muodostaa yhdessä VI kaupunginosan kanssa Turun ydinkeskustan, ja siellä sijaitsee muun muassa Turun kaupungintalo. VII kaupunginosa on jaettu kuuteen pienalueeseen, jotka ovat Kristiinankatu et., Kristiinankatu pohj., Puolalanmäki, Rauhankatu, Ursininkatu et. ja Ursininkatu pohj.
Turun linja-autoasema on Turun keskustassa VI kaupunginosassa, Aninkaistenkadun varrella sijaitseva, vuonna 1938 valmistunut linja-autoasema. Funktionalistisen asemarakennuksen ovat suunnitelleet arkkitehdit Harald Smedberg ja Totti Sora.
Biologinen museo on Turussa Samppalinnanmäen ja Turun Urheilupuiston kupeessa toimiva luontomuseo. Se aloitti toimintansa 15. heinäkuuta vuonna 1907. Museo sai alkunsa varakonsuli Alfred Jacobssonin ja hänen vaimonsa Helenen antamasta lahjoituksesta. Se sijaitsee Alexander Nyströmin suunnittelemassa koristeellisessa puujugendrakennuksessa. Museo on hallinnollisesti osa Turun kaupunginmuseota.
Turun yliopiston kasvitieteellinen puutarha on Turun yliopiston ylläpitämä kasvitieteellinen puutarha Turussa Ruissalon saaressa. Alun perin puutarha rakennettiin vuonna 1924 kolme vuotta yliopiston perustamisen jälkeen Iso-Heikkilään, josta se siirrettiin vuonna 1956 nykyiselle paikalleen Ruissaloon. Puutarha kattaa noin 5 000 eri lajin ja lajikkeen kasvikokoelman, joista runsaat 2 000 on kuudessa kasvihuoneessa. Kasvihuoneiden lisäksi kasvitieteelliseen puutarhaan kuuluu ulkopuutarha. Kasvihuoneita ovat mehikasvihuone, araukariahuone, talvipuutarha, uuden maailman tropiikki, vanhan maailman tropiikki ja Välimeren ilmasto.
Ett Hem on Turussa toimiva museo. Museona toimii alkuperäisessä asussaan säilytetty 1800- ja 1900-luvun vaihteen yläluokan koti, jonka varakonsuli Alfred Jacobsson ja rouva Hélène Jacobsson testamenttasivat Åbo Akademille. Nykyään Ett Hem on osa Åbo Akademin säätiötä (Stiftelsen för Åbo Akademi).
Puutori (ruots. Trätorget) on tori Turun ydinkeskustassa. Puutori, jonka mitat ovat noin 100 metriä x 40 metriä, rajautuu koillisessa Aninkaistenkatuun, kaakossa Maariankatuun, lounaassa Brahenkatuun ja luoteessa Sibeliuksenkatuun. Nykyisin Puutorilla ei ole säännöllistä toritoimintaa. Puutorin toisessa päässä on Ystävyydenpuisto ja Wäinö Aaltosen suunnittelema Turun ja Göteborgin ystävyyden kunniaksi vuonna 1955 pystytetty pronssinen patsas Kun ystävyyssuhteet solmitaan. Puutorin ympärillä on lisäksi erikoisliikkeitä sekä itse torilla Puutorin vessa jossa toimii anniskeluravintola.
Vähätori (ruots. Lilltorget) on tori Turussa vanhan pääkirjaston edustalla. Vähätori sisältyi jo Turun palon jälkeen laadittuun Engelin asemakaavaan vuodelta 1828 nimellä Trekantiga torg. Tori kunnostettiin pihakatutyyppiseksi oleskelutilaksi vuosina 2009–2010. Kunnostukseen kustannuksista puolet saatiin Euroopan aluekehitysrahastolta. Rakennustuoteteollisuus RTT ja Puutarhaliitto antoivat Vähätorille kunniamaininnan Vuoden ympäristörakenne -kilpailussa vuonna 2011.
Apteekkimuseo ja Qwenselin talo on Turun ydinkeskustassa toimiva erikoismuseo. Se sijaitsee Fortunakorttelissa Turun kaupungintalon naapuristossa, niin sanotussa Qwenselin talossa. Sisäpihan 1700-luvulta peräisin olevassa asuinsiivessä palvelee museokahvila Café Qwensel.
Sibelius-museo (ruots. Sibeliusmuseum, engl. The Sibelius Museum) on Turussa tuomiokirkon tuntumassa sijaitseva musiikkimuseo. Museon kokoelmiin kuuluu laaja kokoelma historiallisia soittimia eri puolilta maailmaa. Museossa on myös mittava musiikkiarkisto, jonka kokoelmissa on paitsi Jean Sibeliukseen myös runsaasti muihin säveltäjiin, muusikoihin ym. liittyvää arkistomateriaalia (käsikirjoituksia, painettuja nuotteja, äänitteitä, valokuvia, konserttiohjelmia jne.). Museo toimii Piispankadun varrella sijaitsevassa Woldemar Baeckmanin vuonna 1968 suunnittelemassa modernistisessa, raakabetonisessa rakennuksessa. Museo on osa Åbo Akademin säätiötä (Stiftelsen för Åbo Akademi).
Vartiovuoren tähtitorni (ruots. Åbo Akademis observatorium) on Turun keskustassa sijaitseva entinen observatorio. Carl Ludvig Engelin suunnittelema rakennus kohoaa Vartiovuorenmäen laella ja on hyvin nähtävissä eri puolilta Turun keskustaa.
M/S Bore on hostelli- ja ravintola- sekä museoalus Turun Aurajoessa Forum Marinumin tuntumassa. Alus on valmistunut höyrylaivaksi Oskarshamnissa Ruotsissa vuonna 1960. Aluksen aikaisempia nimiä ovat olleet S/S Bore ja S/S Borea. Vuosina 1987–2010 alus tunnettiin risteilyaluksena nimellä Kristina Regina.
Kun ystävyyssuhteet solmitaan on Wäinö Aaltosen suunnittelema Turun ja Göteborgin kaupunkien ystävyyspatsas. Ystävyyspatsaita on kaksi; alkuperäisteos Göteborgin Näckrosdammenilla ja kaksoiskappale Turussa Puutorilla osoitteessa Aninkaistenkatu 12.
Qwenselin talo (Qwenselska huset) on Turun vanhin puutalo. Vanha porvariskoti sijaitsee Aurajoen rannalla Turun keskustassa. Se rakennettiin noin vuonna 1700 vuoden 1652 asemakaavassa aatelistolle varatulle alueelle. Talo oli Wilhelm Johan Qwenselin koti. Qwensel oli hovioikeudenasessori.
Turun kaupungintalo (ruots. Åbo stadshus) sijaitsee Turussa Aurajoen rannalla, Aurakatu 2:ssa. Vuonna 1874 perustettu Turun kaupunginvaltuusto on kokoontunut kaupungintalossa vuodesta 1885 lähtien.
Betel-kirkko on Turun keskustassa VII kaupunginosassa sijaitseva kirkkorakennus. Se on ollut vuodesta 1984 Turun adventtiseurakunnan käytössä. Vuodesta 2013 kirkkoa käyttää myös Suomen evankelisluterilaiseen lähetyshiippakuntaan kuuluva Pyhän Paavalin luterilainen seurakunta.
Turun kaupunginkirjasto (ruots. Åbo stadsbibliotek) on Turussa toimiva yleinen kirjasto. Sen päätoimipiste on Turun keskustassa, VI kaupunginosan alueella sijaitseva Turun kaupunginkirjaston pääkirjasto. Lisäksi kaupunginkirjastoon kuuluu useita lähikirjastoja sekä kaksi kirjastoautoa. Turun kaupunginkirjasto kuuluu Vaski-kirjastoihin, joka on 18 varsinaissuomalaisen kunnan muodostama kirjastokimppa.
Puutorin Vessa on Turun Puutorilla sijaitseva pyöreä rakennus. Vuonna 1933 silloisen linja-autoaseman yhteyteen valmistunut, Totti Soran vaakahuoneeksi suunnittelema rakennus toimi yleisenä käymälänä vuoteen 1986 saakka. Markku Heikkilä ja Kaija Väisänen kunnostivat rakennuksen ravintolaksi, joka avautui vuonna 1997 nimellä Puutorin Vessa. Heikkilä toimi itse ravintoloitsijana vuoteen 2007 saakka. Ravintola meni konkurssiin huhtikuussa 2014, ja tiloihin tuli Tim Gloganin pitämä brittipubi The WaterLoo. Kiinteistön omistaa Heikkilän, Väisäsen ja Jarkko Pihlajan perustama Turun toimitilamarkkinointi Oy. Kiinteistön omistaa nykyään L-S Kiinteistöt Oy. Rakennuksen edustalla Puutorilla järjestetään ympäri vuoden erilaisia tapahtumia.
Kauppatori (ruots. Salutorget) on Turun ydinkeskustassa sijaitseva tori. Kauppatori rajautuu pohjoisessa Yliopistonkatuun, idässä Kauppiaskatuun, etelässä Eerikinkatuun ja lännessä Aurakatuun. Kauppatori on suosittu matkailunähtävyys, tapaamis-, kauppa- sekä kahvittelupaikka ja sitä pidetään usein Turun kaupungin keskipisteenä. Torilla järjestetään erilaisia tapahtumia, kuten markkinoita, konsertteja ja mielenosoituksia. Kauppatori on myös Turun seudun joukkoliikenteen merkittävin solmukohta ja pysäkkialue, jossa vaihdetaan usein linjalta toiselle.
Akatemiatalo on uusklassistinen alun perin Turun Akatemian käyttöön vuonna 1815 valmistunut mutta vuonna 1817 vihitty rakennus Turun keskustassa I kaupunginosassa tuomiokirkon tuntumassa. Rakennuksen on suunnitellut Carl Christoffer Gjörwell. Se on Suomen huomattavimpia esimerkkejä kustavilaisesta uusklassistisesta rakennuksesta.
Turun konserttitalo sijaitsee Turussa Puutorin pohjoispäässä Aninkaistenkatu 9:ssä. Konserttitalon suunnitteli arkkitehti Risto-Veikko Luukkonen ja rakennus valmistui vuonna 1952, eli se on Suomen ensimmäinen konserttitalo. Se on Turun filharmonisen orkesterin kotisali, kunnes Aurajokirantaan valmistuu uusi Turun musiikkitalo Fuuga arviolta vuonna 2026.
Turun taidemuseo on taidemuseo Turussa Puolalanmäellä. Museon toimintaa ylläpitää ja sen kokoelman omistaa vuonna 1891 perustettu Konstföreningen i Åbo – Turun Taideyhdistys ry. Museorakennuksen on suunnitellut arkkitehtiprofessori Gustaf Nyström (1856–1917) ja se valmistui vuonna 1904. Liikemiesveljesten Ernst (1846–1924) ja Magnus (1859–1924) Dahlströmin lahjoittamin yksityisin varoin rakennettu ja Turun kaupungille lahjoitettu Turun taidemuseo oli avautuessaan Suomen toinen taidemuseoksi suunniteltu rakennus Ateneumin jälkeen.
Stockmann Turku (ruots. Stockmann Åbo) on Varsinais-Suomen suurin tavaratalo.lähde? Tavaratalossa on Stockmannin lisäksi muun muassa Alko ja S-market. Stockmann sijaitsee Hansakorttelin yhteydessä, Yliopistonkadun kävelykadun varrella. Turun tavaratalo avattiin ensimmäisen kerran vuonna 1982.
Lounais-Suomen Maalaistentalo on Alvar Aallon suunnittelema vuonna 1927–1928 rakennettu rakennus Turussa, Humaliston- ja Puutarhakadun kulmassa. Se edustaa tyylillisesti siirtymäkautta klassismista funktionalismiin. Rakennuksessa on viisi kerrosta ja ullakko. Sen kerrospinta-ala on 12 050 m².
Martinsilta (ruots. Martinsbron) on Turussa sijaitseva Aurajoen ylittävä palkkisilta. Sillalta luoteeseen johtaa Puistokatu, kaakkoon Martinkatu. Vuonna 1940 rakennetulla sillalla on pituutta 104,5 metriä ja leveyttä 16,5 metriä.
Teatterisilta (ruots. Teaterbron) on Turussa sijaitseva Aurajoen ylittävä jalankulun ja pyöräilyn silta. Vuonna 1997 rakennettu Teatterisilta ylittää joen itäpuolella Turun kaupunginteatterin kohdalta ja länsipuolella Turun ylioppilasteatterin kohdalta. Teatterisilta yhdistää Turun III kaupunginosan VII kaupunginosaan eli Turun ydinkeskustaan. Teatterisillan on suunnitellut Insinööritoimisto Pontek Oy.
Miinalaiva Keihässalmi oli Suomen merivoimien vuonna 1957 valmistunut miinalaiva, joka museoitiin vuonna 1994. Se oli ensimmäinen uusi suomalainen miinalaiva toisen maailmansodan jälkeen.
Suomen Partiomuseo (ruots. Finlands Scoutmuseum) on Turussa sijaitseva valtakunnallinen partioliikkeen historiaa ja toimintaa esittelevä museo. Se on omien sanojensa mukaan ainoa lapsi- ja nuorisotyön historiaan ja kultturiperintöön keskittynyt museo Suomessa.
Ikituuri on vuonna 2011 valmistunut, Turun ylioppilaskyläsäätiön omistama, opiskelija-asunnoista koostuva asuintornitalo Turun ylioppilaskylässä Nummen kaupunginosassa Turussa. Rakennus on näkyvä maamerkki ja erottuu hyvin saavuttaessa Helsinginkatua Turkuun.
Lentokenttä (ruots. Flygfältet) on Maaria-Paattisten suuralueeseen kuuluva, Turun keskiosissa sijaitseva kaupunginosa, johon kuuluu Turun lentoaseman alue kiitoteineen, huolto- ja suoja-alueineen sekä lentoasemarakennuksen tontti pysäköintialueineen. Alueen luontoarvoja edustavat lentoaseman eteläpuolella sijaitseva Pomponrahkan suoalue. Alue on Natura 2000 -aluetta 135 hehtaarin laajuudelta ja kuuluu valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan. Pomponrahka on kasvistoltaan ja eläimistöltään erittäin edustava sekä suotyypeiltään monipuolinen alue. Se kuuluu Saaristo-Suomen kermikeitaisiin. Alue koostuu eteläisestä Pomponrahkasta ja pohjoisesta Isosuon suoalueista. Alueella on myös Kärsämäen pirunpesä, joka koostuu edustavasta louhikkotörmästä, useista rantavalleista ja näkyvimpänä pystysuoraan kahtia haljenneesta suuresta siirtolohkareesta, jonka ympäristössä on myös useita muita suuria lohkareita. Lohkareista suurin on noin 15 metriä korkea Vuonna 2008 Lentokentän kaupunginosassa oli 103 asukasta.
Hansakortteli eli Hansa on kauppakeskus Turun ydinkeskustassa, kauppatorin laidalla VII kaupunginosassa. Noin 140 liikkeellään se on Turun suurin kauppakeskus, ja vuonna 2024 keskuksessa kävi ostoksilla 10,9 miljoonaa asiakasta. Hansan myynti oli 202,2 miljoonaa euroa vuonna 2024. Hansakorttelissa sijaitsee myös Suomen vanhin ammattiteatteri Turun ruotsalainen teatteri.
Harmonia on Achim Kühnin suunnittelema suihkulähdeveistos. Se sijaitsee Aurajoessa Turussa. Veistos paljastettiin vuonna 1996.
Sairaala Neo on suomalainen yksityissairaala Turussa ja Salossa. Sairaalan omistaa Neo Terveys Oy, jonka toukokuussa 2017 osti Mehiläinen. Neossa työskentelee yli 60 henkilöä.
Turun katedraalikoulu eli Tuomiokirkkokoulu oli kirkon keskiajalla Turussa ylläpitämä katedraalikoulu, joka palveli lähinnä pappien koulutusta. Se oli Suomen ensimmäinen koulu. Koulun perustivat katoliset munkit 1200-luvulla, todennäköisesti vuonna 1276.
Kakskerran kirkko sijaitsee Turun eteläpuolella, Kakskerran saarella samannimisen entisen kunnan alueella. Kirkon on suunnitellut Christian Friedrich Schröder ja se rakennettiin vuosina 1765–1769. Kirkko on keskiaikaisen mallin mukaan rakennettu, suorakaiteen muotoinen ja yksilaivainen. Rakennusaineena on harmaakivi. Kirkko vihittiin tarkoitukseensa 1770. Kirkon kellotapulin on suunnitellut C. Bassi vuonna 1824.
Myllysilta (ruots. Kvarnbron) on Turussa sijaitseva Aurajoen ylittävä silta. Nykyisellä sillalla on kolme ajokaistaa sekä yksi pyörätie ja jalkakäytävä. Sen viralliset avajaiset ja vihkiäiset pidettiin 29. marraskuuta 2011. Silta avattiin liikenteelle jo 19. syyskuuta 2011. Aluksi ajokaistoista oli käytössä vain kaksi.
Turkuhallin seisake, aikaisemmin Elysée Areenan seisake on Artukaisissa, Uudenkaupungin radalta Pernon telakalle vievän sivuraiteen varressa sijaitseva seisake. Se palvelee vain Turkuhalliin ja sen tapahtumiin suuntautuvaa satunnaista tilausliikennettä, eikä sinne järjestetä säännöllistä liikennettä.
Turun adventtiseurakunta on Turussa toimiva Suomen Adventtikirkkoon kuuluva seurakunta, joka perustettiin 5. elokuuta 1919. 1930-luvulla ja vuosina 1943–1947 seurakunta koki voimakkaita kasvun aikoja, sillä kumpanakin ajanjaksona seurakunnan jäsenmäärä kasvoi noin 200:lla. Nykyiseen toimipaikkaansa Betel-kirkkoon seurakunta siirtyi marraskuussa 1984. Aiempi kirkko oli ollut vuodesta 1936 Jarrumiehenkadulla. Nykyinen jäsenmäärä on noin 350.
Turun tuomiokirkon kortteli v. 1756 on Bruno Aspelinin tekemä veistos. Se sijaitsee Turussa Brahenpuistossa.
Turun Urheilupuisto on Turun keskustassa, Aurajoen itärannalla sijaitseva urheilu- ja virkistysalue. Laaja puistoalue sisältää useita liikuntapaikkoja, joista osa on avoinna ympäri vuoden. Puiston merkittävimmät kokonaisuudet ovat Paavo Nurmen stadion sekä yläkenttä, joka toimii sekä jalkapallo- että amerikkalaisen jalkapallon kenttänä. Puistossa on myös frisbeegolfrata, ulkokuntoilulaitteita sekä useita tennis-, koripallo- ja lentopallokenttiä. Talvella puiston kenttiä jäädytetään jääpelejä varten. Puiston ympäri kiertää Karikon lenkki -kuntorata, joka on saanut nimensä Paavo Karikosta, joka oli Suomen ensimmäinen kunnallinen urheiluohjaaja vuosina 1938–1969.
Uusi Apteekki, viralliselta nimeltään Seurusteluravintola Kaskenkatu 1, on Turussa III kaupunginosassa toimiva olutravintola, joka toimii 1900-luvun alussa perustun Turun Uuden Apteekin entisissä tiloissa.
Vaakahuone oli Turun historiassa merkittävä alemman höyrylaivasataman rahtiterminaali. Rakennus on museoviraston suojelema. Vanhan Vaakahuoneen toimiston paikalla toimii nykyään rannikon viimeinen reittiliikenteessä olevan höyrylaiva Ukkopekan lippu-ja myyntikonttori. Rakennuksen muissa tiloissa toimii arkkitehtitoimisto Arosuo & Vapaavuoren suunnittelema ravintola Vaakahuone, jonka aurajokimiljöön kannalta näkyvin piirre on sieltä kuuluva jokailtainen elävä musiikki.
Valtion virastotalo on Turussa sijaitseva virastorakennus. Rakennus valmistui vuonna 1967 ja sen ovat suunnitelleet arkkitehdit Risto-Veikko Luukkonen ja Helmer Stenros. Se sijaitsee Aurajoen rannassa, Turun kaupunginteatterin ja Wäinö Aaltosen museon välissä.
Varissuon Tornikartio on tornitalo Turun Varissuolla. Vuonna 1987 rakennettu 51-metrinen ja 15-kerroksinen tornitalo oli Turun korkein asuinrakennus Airiston Tähden valmistumiseen saakka. Tornikartion julkisivuelementtien pinta on ruskeaa tiililaattaa. Varissuon Tornikartiossa on yksityisasuntojen lisäksi invalidien ja vanhusten tukiasuntoja sekä alakerrassa ravintoloita. Rakennuksen kattohuoneistossa sijaitsee alun perin liiketiloiksi suunniteltu huoneisto ja rakennuksen katolla on yleisen vaaramerkin soittamiseen tarkoitetut väestöhälyttimet, jotka koesoitetaan joka kuukauden ensimmäisenä arkimaanantaina kello 12. Talo sijaitsee aivan Varissuon liikekeskuksen kyljessä, joten sitä voidaan pitää ostoskeskuksen maamerkkinä – välittömästi ostoskeskuksen toisella puolella on myös ruskeasävyinen Varissuon kirkko. Tornikartion rakensi turkulainen rakennusliike Kivikartio Oy. Tornikartion suunnittelija on Arkkitehtitoimisto Laiho, Pulkkinen & Raunio.
Vesilinna on vuonna 1941 valmistunut vesitorni Turussa Yliopistonmäellä. Laatikkomaisen, pohjaltaan suorakaiteenmuotoisen rakennuksen harmaa julkisivu on muurattu kalkkihiekkakivestä ja sitä rytmittävät pilasterit. Monumentaalisen rakennuksen ovat suunnitelleet arkkitehdit Erik Bryggman ja Albert Richardtson. Rakennesuunnittelusta vastasi insinööri Emil Holmberg. Vesilinnassa on kaksi betoniallasta, yhteistilavuudeltaan 6 000 m³.
Ylösnousemuskappeli on Turun hautausmaalla sijaitseva kirkkorakennus. Sen on suunnitellut turkulainen funkisarkkitehti Erik Bryggman. Kappelin suunnittelussa ja toteutuksessa on piirteitä ainakin italialaisesta kansanrakentamisesta, suomalaisesta kivikirkkoperinteestä, pohjoismaisesta 1920-luvun klassismista sekä funktionalismista. Ylösnousemuskappeli on yksi Erik Bryggmanin päätöistä. Kappelin rakentaminen aloitettiin keväällä 1939 ja se valmistui huhtikuussa 1941.
Ylös pyhään pyörryttävään korkeuteen on Jussi Mäntysen suunnittelema, Turun Tuomiokirkonpuistossa sijaitseva veistos. Sen aiheena on ylös kohoava joutsenpari. Veistos on valmistettu pronssista, se on korkeudeltaan 1,25 metriä, sen punagraniittijalustan korkeus on 1,3 metriä ja veistos on paljastettu elokuussa 1970. Veistoksesta on tehty kaikkiaan kolme valosta.
Pitkäsalmi on Saaristomeressä Turun ja Kaarinan edustalla oleva salmi, joka erottaa Hirvensalon saaren manner-Turusta. Pitkäsalmi on noin viisi kilometriä pitkä ja leveimmästä kohdastaan yli kilometrin leveä.
Liljan patsas on Wäinö Aaltosen tekemä punagraniittinen patsas Turussa, Runeberginpuistossa Auransillan kupeessa. Se esittää alastonta naista ja Turun vaakunakukkaa liljaa. Patsas on hankittu sinne vuonna 1927 ja se oli Turun kaupungin ensimmäinen julkinen taidehankinta.
Vanha Raatihuone on vuonna 1736 valmistuneen ja Turun palossa vuonna 1827 pahoin vaurioituneen Bernerin raatihuoneen raunioille vuonna 1829 korjattu talo Turun Vanhan Suurtorin laidalla. Rakennus ja sen edeltäjät ovat historiansa aikana toimineet paitsi raatihuoneena myös yksityisasuntona, paitatehtaana ja poliisilaitoksen käytössä.
Kauppa, Teollisuus ja Säästäväisyys ovat Emil Wikströmin Turun Säästöpankille tekemät kolme veistosta, jotka asetettiin paikalleen pankkirakennuksen julkisivuun vuonna 1891.
Luolavuoren vesitorni on Turun suurin vesitorni ja se sijaitsee Luolavuoren kaupunginosassa. Torni on valmistunut vuonna 1968 ja on vesitilavuudeltaan 12 500 kuutiometriä. Se on rakennettu kaupungin omana työnä.
Turun birgittalaisluostari on Turussa sijaitseva katolinen nunnaluostari, joka perustettiin vuonna 1986. Vuonna 2011 luostarissa oli yhdeksän nunnaa. He ovat intialaisia, meksikolaisia, italialaisia ja puolalaisia. Kaksi suomalaissyntyistä työskentelee Rooman pääluostarissa.
If-talo on Turussa Itäharjun kaupunginosassa sijaitseva If Vahinkovakuutus Oyj:n Turun päätoimipaikka. Yhtenäinen kolmitorninen toimistotornitalo valmistui vuoden 2006 alussa. Rakennus on korkeudeltaan 42 metriä, torneista kaksi seitsemänkerroksisia ja yksi kahdeksankerroksinen, huoneisto-ala on 16 459 m². Rakennuksen omistaa Nordisk Renting Oy. Talossa työskenteli vuonna 2006 noin 720 henkilöä, ja Ifin keskittäessä toimintojaan Turkuun oli määrä noussut vuonna 2021 1 200 työntekijään, joka teki Turun toimipaikasta Ifin suurimman Pohjoismaissa.
KOP-kolmio on Turussa Kauppatorin laidalla sijaitseva liikekiinteistö ja ostoskeskus, joka on valmistunut vuonna 1964. Sen on suunnitellut vuonna 1962 arkkitehti Viljo Revell alun perin Kansallis-Osake-Pankin konttoriksi. KOP-kolmio oli Turun ensimmäinen ostoskeskus, ja se oli tehty varta vasten uudenlaiselle ”city-ihmiselle” autoistuvassa kaupungissa. Rakennuksen nimi tulee sen tilaajasta, Kansallis-Osake-Pankista (sittemmin Merita Pankki ja nykyisin Nordea) ja muodosta. Rakennuksen alin kerros on neliskanttinen, mutta muut kerrokset ovat kolmioita.
Läntinen Pitkäkatu 20 on Alvar Aallon vuonna 1928 piirtämä kerrostalo Turussa Läntisen Pitkäkadun varrella. Se tunnetaan myös Standardivuokratalona ja Tapani-talona. Se on Helena Soiri-Snellmanin mukaan maan ensimmäinen funktionalistinen rakennus ja mielenkiintoinen myös rakennustekniikkansa takia. Läntinen Pitkäkatu 20 kuuluu Aallon Turun vuosiin (1927–1933), jolloin hän suunnitteli myös Lounais-Suomen Maalaistentalon, Turun Sanomien toimitalon, Paimion parantolan ja Viipurin kirjaston.
Myrsky on Wäinö Aaltosen veistos, jonka sijoituspaikka on hänen nimikkomuseonsa ulkoterassilla Turussa, osoitteessa Itäinen Rantakatu 38.
Turun Sanomien toimitalo on Turun keskustassa sijaitseva arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema toimisto- ja liikerakennus, joka rakennettiin Turun Sanomien käyttöön vuonna 1930. Se on Suomen ensimmäisiä funktionalismia edustavia rakennuksia ja tiettävästi jopa ensimmäinen kokonaan funktionalistinen rakennus.
Valkoinen talo on Turussa Aurajokisuun itärannalla V kaupunginosassa sijaitseva vuonna 1937 valmistunut arkkitehti Gunnar Wahlroosin suunnittelema funktionalismia edustava valkoiseksi rapattu nelikerroksinen toimistorakennus.
Turun yliopiston eläinmuseo on Turussa sijaitseva luonnontieteellinen museo. Se on osa Turun yliopiston matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekuntaan kuuluvaa biodiversiteettiyksikköä. Museon kokoelmat koostuvat sekä tutkimukseen tarkoitetuista tieteellisistä kokoelmista että opinto- ja yleisökokoelmista.
Carro Celeste on italialaissyntyisen Mariella Bettineschin ympäristötaideteos Turussa. Se paljastettiin vuonna 1994 kaupunginteatterin ja Wäinö Aaltosen museon välisellä Itsenäisyydenaukiolla, mutta on siirretty pois paikalle rakennettavan Turun uuden musiikkitalon työmaan tieltä.
Fibonacci Sequence 1–55 on Turku Energia Oy:n voimalaitoksen savupiipun kylkeen ripustettu italialaisen Mario Merzin valoteos, joka paljastettiin Turun Linnankatu 65:ssä toukokuussa 1994. 35 metriä korkea, neonvaloputkista muodostuva teos koostuu Fibonaccin lukujonon kymmenestä ensimmäisestä luvusta 1, 1, 2, 3, 5, 8, 13, 21, 34 ja 55. Fibonaccin lukujonossa sarjan kukin luku on kahden edellisen luvun summa.
Heideken on entinen synnytyslaitos Turun III kaupunginosassa. Heideken toimi synnytyssairaalana 1890-luvulta lähtien aina 1900-luvun loppupuolelle asti. Se sai nimensä perustajansa, lääketieteen ja kirurgian tohtorin Carl von Heidekenin mukaan.
Turun Helluntaiseurakunta on helluntaiherätyksen piiriin kuuluva seurakunta Turussa. Seurakunta perustettiin 69 perustajajäsenen voimin vuonna 1921. Ensimmäiset lähetystyöntekijät lähtivät seurakunnasta jo vuonna 1929 Mantšuriaan. Seurakunnan johtavana pastorina toimii Pekka Havupalo. Turun helluntaiseurakunta kuuluu Suomen Helluntaikirkko-kirkkokuntaan. Turun helluntaiseurakuntaan kuului vuonna 2021 noin 1 600 jäsentä.
Helmet on Merja Pitkäsen (s. 1958) veistosryhmä Turun Itäinen Rantakatu 72:ssa, niin sanotun Valkoisen talon edustalla. Vuonna 2011 paljastettu teos muodostuu neljästä suurennetun vesipisaran muotoisesta elementistä, joiden kiillotetusta teräspinnasta heijastuu laajakulmapeilikuva kaupunkinäkymistä eri suuntiin.
Katedralskolan i Åbo on Turussa toimiva ruotsinkielinen lukio, joka on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminut koulu. Sen katsotaan olevan vuonna 1276 perustetun Turun katedraalikoulun seuraaja.
Kissa-Alli on vuonna 1977 paljastettu Viljo Mäkisen (1920–1985) veistämä patsas Turun Hämeenkatu 6:n kohdalla.
Kissa-Kallu on vuonna 1989 paljastettu veistos Turun Hämeentien ja Vanhan Hämeentien risteyksessä sijaitsevassa pienessä puistikossa. Simo Heleniuksen tekemä punagraniittinen veistos esittää miestä säkki selässään ja maitokannu kädessään, kumartuneena jaloissaan kiehnäävän kissan puoleen.
Leikkiviä lapsia on Into Saxelinin tekemä seinäreliefi, jonka Turun Kansallis-Osake-Pankki on lahjoittanut Turun kaupungille. Se sijaitsi alun perin Turun Kansallis-Osake-Pankin omistaman liike- ja asuintalon seinässä Linnankatu 13:ssa. Teos siirrettiin nykyiselle paikalleen Kuuvuoreen vuonna 1968.
Logomo on tapahtumakeskus Turussa Pohjolan kaupunginosassa, Turun päärautatieaseman tuntumassa. Näyttely- ja tapahtumatilojen lisäksi Logomossa on ravintola sekä toimitiloja yrityksille ja taiteilijoille. Aiemmin Logomo toimi VR:n konepajana. Kulttuurikeskukseksi rakennus avattiin vuonna 2011, jolloin se toimi yhtenä Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden päätapahtumatiloista. Rakennuksesta on toimitilaa noin 9 000 neliömetriä.
Luostarivuoren koulu on vuosiluokkien 1–9 yhtenäiskoulu Turun keskustassa. Koulun yläluokat 7–9 toimivat Samppalinnan mäellä ja alakoululuokat Martin yksikössä urheilupuiston läheisyydessä sekä Kerttulin yksikössä. Yläkoulun kanssa samoissa tiloissa toimii myös Luostarivuoren Lyseon lukio. Luostarivuoren koulu on vuosiluokkien 1–9 yhtenäiskoulu ja oppilasmäärä on noin 900. Alakoululuokat toimivat Martin ja Kerttulin yksiköissä ja yläkoululuokat Luostarivuoren yksikössä. Koulussa toimivat yleisluokkien lisäksi ruotsin kielikylpy-, kuvataide- sekä urheiluluokat (yläkoulussa).
Nunnavuori on yli 63 metrin korkeudelle merenpinnasta kohoava kalliomäki Turussa. Se sijaitsee Kaerlan kaupunginosassa ja pieniltä osin Runosmäen kaupunginosassa, Runosmäen asuntoalueen ja Impivaaran urheilukeskuksen välissä. Mäen alarinteillä kiertää ulkoilureitti.
Urhatti är en ö i Finland. Den ligger i Skärgårdshavet och i kommunen Åbo i den ekonomiska regionen Åbo ekonomiska region i landskapet Egentliga Finland, i den sydvästra delen av landet. Ön ligger nära Åbo och omkring 150 kilometer väster om Helsingfors.
Pikku-Urhatti är en ö i Finland. Den ligger i kommunen Åbo i den ekonomiska regionen Åbo ekonomiska region och landskapet Egentliga Finland, i den södra delen av landet, 150 km väster om huvudstaden Helsingfors.
Joutsenet (myös Joutsenlento) on suomalaisen kuvanveistäjä Jussi Mäntysen suunnittelema pronssinen suihkukaivoveistos Turun Puolalanmäellä. Se kuvaa kolmea lentoon nousevaa joutsenta ja se on paljastettu vuonna 1959. Joutsenista on tehty myös toinen valos, joka on paljastettu vuonna 1961 Lahden Fellmaninpuistossa. Lahden veistos tunnetaan nimellä Ylös kirkkauteen.
Proffan kellari on Turun yliopiston kampusalueella sijaitseva ravintola, joka aloitti toimintansa vuonna 1982.
Liên Tâm -luostari (aik. Lootuksen sydämen temppeli) on Turun Moision kaupunginosassa sijaitseva buddhalainen luostari, joka avattiin kesällä 2013. Luostarin perusti Suomen vietnamilaisten buddhalaisten yhdyskunta, ja se on Suomen ensimmäinen buddhalainen temppeli.
Symbiosis on Stefan Lindforsin muotoilema veistos Turussa, Aurajokirannassa Forum Marinum -merimuseon ja Suomen Joutsenen lähellä. Vuonna 2014 paljastettu ja 2015 nykyiselle paikalleen sijoitettu veistos liittyy Saaristomeren suojelukampanjaan: sen pintaan hitsataan jatkuvasti lisää teräslaattoja, joihin on kaiverrettu lahjoittajien nimiä.
Kakolan funikulaari (ruots. Kakolafunikularen) on Turun Kakolanmäen etelärinteeseen alkukesästä 2019 valmistunut rinnehissi. Linnankatu 55 B:n kohdalta lähtevä hissi kuljettaa jopa 30 henkilöä kerralla, ja matka kestää minuutin verran molempiin suuntiin. Ainakin aluksi funikulaarin käyttö tulee olemaan ilmaista samalla tavoin kuin 200 metrin päässä sijaitsevalla Förillä ajelu. Föri ja Kakolan funikulaari eivät ole osa Turun seudun joukkoliikenne Föliä vaan niiden ylläpidosta vastaa Turun kaupunki. Funikulaari palvelee Kakolanmäelle rakentuvaa uutta asuinaluetta, joka on osittain saneerattu vanhoihin vankilarakennuksiin.
Turun kaupunginkanslian talo on Turussa Aurajoen rannalla Fortuna-korttelissa osoitteessa Kristiinankatu 1 sijaitseva näyttävä jugendrakennus. Talon rakennutti vakuutusyhtiö Städernas i Finland brandstodsbolag för lösegendom (suomeksi: Suomen kaupunkien paloapuyhtiö irtaimistoa varten) 1900-luvun alussa.
Kupittaan ruotsalaistaloalue on Turkuun talvisodan jälkeen 1940-luvun alussa rakennettu tehdasvalmisteisten puutalojen alue, jonka taloista suurin osa saatiin Ruotsista lahjoituksena. Kupittaan läheisyydessä, kaupunginosissa II ja III sijaitseva ruotsalaistaloalue sijoittuu Kunnallissairaalantien, Kupittaankadun, Uudenmaankatuun ja Sepänkadun rajaamalle alueelle. Alue on inventoitu Valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.
Pansion koulu on Turun Pansiossa toimiva peruskoulun alakoulu, joka käsittää luokka-asteet 1–6 ja valmistavan opetuksen ryhmän maahanmuuttajalapsille. Vuonna 1950 valmistuneessa koulurakennuksessa toimii myös Turun kaupunginkirjaston sivukirjasto. Aiemmin koulun yhteydessä toimi myös neuvola. Koulun vieressä on Pansion kisapuistona tunnettu urheilukenttä.
Arkkipiispantalo on Turussa Piispankadun ja Agricolankadun kulmatontilla sijaitseva vuonna 1887 valmistunut Turun ja Suomen arkkipiispan virka-asunto. Nykyinen rakennus on kolmas samalla tontilla sijainnut piispantalo. Vuoden 2018 kesäkuusta lähtien arkkipiispan virkaa hoitanut Tapio Luoma on talon kahdestoista asukas.
Antintalo on vuonna 1891 valmistunut koristeellinen liikerakennus Eerikinkadulla Turussa. Karl Viktor Reiniuksen suunnittelema rakennus on Turun ensimmäisiä liikerakennukseksi suunniteltuja taloja. Alkuperäisestä Antintalosta on jäljellä enää kadulle näkyvä julkisivu, jonka ulkoasu on rakennusmestari Adrian Thomanderin vuonna 1916 suunnittelemassa muodossa. Turkulaiset kutsuivat rakennusta aina 1950-luvulle asti basaariksi, kunnes se sai uuden nimen vuonna 1954, rakennuksen jo vuonna 1916 ostaneelta kunnallisneuvos Antti Raidalta.
Aninkaistenmäki (ruots. Aningaisbacken) on Turun keskustassa, VI kaupunginosassa sijaitseva mäki. Se on yksi Turun seitsemästä kukkulasta. Aninkaistenmäki on vilkas liikenteen solmukohta. Aninkaistenkatu on kaupungin sisääntuloväylä, joka kulkee Aurajoelta Turun linja-autoasemalle. Aninkaistensilta on rautatien ylittävä silta, joka on osa valtatie 9:ää.
Kaskis on turkulainen, vuonna 2014 perustettu ravintola. 36-paikkainen ravintola sijaitsee asuinkerrostalon alakerrassa Turun II kaupunginosassa, Luostarinmäen käsityöläismuseon lounaispuolella. Kaskiksen ravintoloitsijat ovat Vuoden kokki -tunnustuksen 2013 voittanut Erik Mansikka ja Simo Raisio keittiössä sekä viineistä vastaava Topi Pekkanen. "Rennoksi kortteliravintolaksi" luonnehdittu ravintola vakiinnutti pian paikkansa Suomen arvostetuimpien ruokaravintoloiden joukkossa.
Kertosäe on Saara Ekströmin 14-metrinen säänkestävästä corten-teräksestä valmistettu taideteos Turussa Vähätorin laidalla. Taideaita tilattiin rajaamaan Vähätoria vilkasliikenteisestä Linnankadusta, ja aita kulkee Linnankadun suuntaisesti sivuten vanhan pääkirjaston eteen luotua oleskelualuetta. Teoksessa on symmetrisesti sijoiteltua ruusuornamentiikkaa. Kasvi- ja kukka-aiheet ovat toistuvia teemoja Ekströmin teoksissa. Kertosäe edustaa jonkinlaista jatkumoa vieressä olevan G. A. Petreliuksen suihkukaivon köynnös-teemalle.
Ahkerat lukutoukat (1975) on Simo Heleniuksen veistos ja yksi harvoista lapsia kuvaavista julkisista veistoksista Turussa. Teos sijaitsee Samppalinnan koulun edustalla, ja se tilattiin kuvataidelautakunnan ehdotuksesta koulun somistamiseen varatuista määrärahoista.
Europe on hollantilaisen taiteilijan Jits Bakkerin Turun kaupungille lahjoittama pronssiveistos, jonka jalusta on mustagraniittia.
Gaian silmä (1998) on Turun Myllytunnelin seinään upotettu Kimmo Ojaniemen valoteos, jossa materiaaleina on käytetty lasia, akryylia, ruostumatonta terästä ja loisteputkia. Teoksen taustalla on James Lovelockin 1960-luvulla ideoima Gaia-hypoteesi, jonka mukaan Maa on itseohjautuva kokonaisuus, joka pystyy itse säilyttämään planeettamme elämiseen soveltuvana. Gaia on kreikkalaisessa mytologiassa jumalatar, jonka tehtävänä on suojella elämää ja Maata.
Jäähuntu on Leena Valkeapään (o.s. Ikonen) vuonna 1999 valmistunut ympäristötaideteos Turussa Helsinginkadulla lähellä Tuomaansiltaa. Teos on valmistettu paikan päällä. Sen päämateriaaleina ovat luonnon kallio, sen jatkeeksi rakennettu ruostumaton teräsverkko ja pimeällä korostuva kohdevalaistus.
Koppi ja kova luu on kuvanveistäjä Sakari Peltolan humoristinen taideteos, joka sijaitsee Turun ylioppilaskylän kupeessa suositun kuntoilureitin varrella. Nimensä mukaisesti veistos koostuu koirankopista ja luusta. Koppi ja kova luu on valmistunut jo vuonna 2003, mutta se on etsinyt paikkaansa Turkua ennen Loimaalta, Karkkilasta ja Helsingistä Alppilan puistosta.
Matkan varrelta (1985) on Maarit Nissilän kubistinen pronssiveistos Vähäheikkilässä. Kaksi hahmoa istuu penkillä: heistä on vaikea tietää, ovatko he juuri kohdanneet, vai kenties jo lähtemässä eri suuntiin. Teos sijaitsee osoitteessa Kupittaankatu 146 Osuuspankin palvelupisteen edustalla ja onkin Osuuspankin tilaama mäkitupalaisyhdistyksen aloitteesta.
Elämän puu (1960) on Turun Seudun Osuuspankin Maariankadun konttorin seinään suunniteltu 15-metrinen valotaideteos. Taiteilija Kalevi Mannisen taideteos tunnetaan turkulaisten keskuudessa myös valomäntynä ja rahapuuna. Sen toinen virallinen nimi on Siemenestä puu kasvaa. Teos päivitettiin ekologisemmaksi kiinteistössä tehdyn julkisivuremontin aikaan, nyt sen valaisemisesta huolehtivat led-valot.
Korppu-Vihtori on vuonna 1985 paljastettu Viljo Mäkisen veistos Turun Mäntymäessä, osoitteessa Kallelankatu 3.
Kurjet pesällä on Jussi Mäntyselle hyvin tyypillinen veistos, aiheena on luonto ja siinä elävä eläin. Taiteilijan kiinnostus luontoon näkyi hänen metsästysharrastuksestaan ja tarpeestaan liikkua luonnossa. Mäntynen toimi yli 20 vuotta Helsingin yliopiston eläinmuseolla konservaattorina, joten hänellä oli hyvä tietämys eläinten anatomiasta.
Kurjet kaivolla on Jussi Mäntysen pronssiveistos Turun Kunnallissairaalan edustalla. Kaupunki teetti linnuista pronssiveistoksen Lapinlahden Taidevalimossa ja päätti sijoituspaikaksi Kunnallissairaalan edustan. Teos on alun perin valettu kipsiin ja tällaisena taiteilija lahjoitti sen Turun kaupungille. Teos paljastettiin vuonna 1973.
Norsuaukio on kuvanveistäjä Hanna Vihriälän järkälemäinen graniittiveistos, joka seisoo Turussa taidemuseo Aboa Vetus & Ars Novan edustalla. Teos on Matti Koivurinnan säätiön tilaustyö Turun kulttuuripääkaupunkivuoden ja museon perustajan kauppaneuvos Matti Koivurinnan 80-vuotispäivän kunniaksi ja se paljastettiin syyskuussa 2011.
Ikaros on Laila Pullisen ensimmäinen julkiseen tilaan sijoitettu veistos Turussa. Teos valmistui jo vuonna 2003 ja oli esillä ensin Wäinö Aaltosen museossa. Nykyiseen sijoituspaikkaansa Turun kaupungintalon edustalle se siirrettiin 2012 kaupungintalon 200-vuotisjuhlan kunniaksi.
Puhuri on Kauko Räsäsen pronssiveistos, jonka jalustassa on pronssin lisäksi myös betonia. Teos valmistui jo 1954, mutta paljastettiin vasta 1987 Turun Varissuolla Marjavuoren puistossa.
Kimono on Karin Widnäsin keramiikkataideteos Turun Aurajokivarressa. Jätevedenpumppaamon torni on verhottu keraamisilla laatoilla, joiden muodon perusteella teos on saanut nimen Kimono. Se vaihtaa väriään hitaasti vuorokauden rytmin mukaan sinisestä purppuran kautta aamuruskon vaaleanpunaiseen. Kimono paljastettiin Turun kulttuuripääkaupunkivuoden avajaispäivänä 15.1.2011.
Jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin muistomerkki on kuvanveistäjä Herman Joutsenen teos. Kyseessä on pronssireliefi, joka on kiinnitetty punagraniittikiveen. Reliefin aiheena on Ehrnrooth tarkastamassa rykmenttiään JR 7:ää Karjalan kannaksella 4. kesäkuuta 1944. Teos kuvaa todellista tapahtumaa, ja vain muutama päivä myöhemmin tapahtui Karjalan kannaksella suurhyökkäys.
Lapset on taiteilija Anja Ahon pronssiveistos Turussa Yliopistonkadulla. Teos on sijoitettu asunto-osakeyhtiö Kasinonkulman aukiolle suihkulähteen yhteyteen. Veistos on sinänsä historiallinen, että se on ensimmäinen Turun kaupungin naistaiteilijan toteuttama ulkoveistos. Se paljastettiin vuonna 1959.
Suolla on Veikko Haukkavaaran veistos päiväkodin pihalla Turussa Luostarinkatu 5:ssä. Teoksen päämateriaalina ovat teräs- ja rautaelementit, jotka Haukkavaara on hitsannut yhteen. Veistoksen aiheena on suolla oleva lintu, joka juuri näyttäisi ottavan askelta eteenpäin. Paljastustilaisuus oli vuonna 1973.
Pohjoinen on israelilaisen taiteilijan Micha Ullmanin ympäristötaideteos, joka on osa Turun kaupungin Pro Cultura -säätiön taideprojektihanketta. Teos muodostuu 13 graniittikivestä, jotka on aseteltu laivan rungon muotoon. Paljastustilaisuus oli vuonna 1996 Turun Varvintorilla.
Turun sotaveteraanien muistomerkki on Aarne Ehojoen suunnittelema veistos Turun Samppalinnanpuistossa. Paljastamistilaisuus oli vuonna 1992.
Summan taistelun muistomerkki on Jussi Vikaisen veistos Turussa Kupittaankadun ja Itäisen Pitkäkadun välissä Kupittaankentällä. Teos on punaista graniittia, eli kiveä josta Vikaisen synnyinpaikka Vehmaa on kuuluisa. Muistomerkki paljastettiin vuonna 1965 ja se pystytettiin Varsinais-Suomen Summan perinnetoimikunnan toimesta talvisodan taistelujen (1939–40) muistoksi.
Tapaaminen Turussa 1812 on venäläisen kuvanveistäjä Andrei Kovaltšukin pronssiveistos Turussa Aurajoen rannassa Läntinen Rantakatu 1:n kohdalla Turun pääkirjaston lähellä. Se esittää Venäjän keisari Aleksanteri I:n ja Ruotsin kruununprinssin Kaarle Juhanan tapaamista Turussa vuonna 1812. Kyseessä on Venäjän konsulaatin ja Turun kaupungin yhteistyönä tilaama teos, jonka aloitteentekijänä olivat venäläiset. Veistos paljastettiin tapauksen 200-vuotisjuhlan kunniaksi järjestetyn seminaarin yhteydessä 2012.
Life Cycle on Alice Baillaudin installaatio Turussa Kaskenlinnan sairaalan edustalla. Teos on tilattu taiteilijalta Turun kaupungin ja Art dans la Cité -järjestön yhteistyönä. Paljastamisvuosi oli 2013.
Life on a Leaf on kuvataiteilija Jan-Erik Anderssonin suunnittelema taidetalo Turun Hirvensalossa. Ylhäältä päin katsottuna talo näyttää puunlehdeltä. Talo toimii Anderssonin perheen asuintalona ja valmistui vuonna 2009 osana Kuvataideakatemian tohtorityötä. Suunnittelu on toteutettu yhdessä arkkitehti Erkki Pitkärannan kanssa.
Hirsipuumäen teloituspaikan muistomerkin on suunnitellut Esko Hillilä vuonna 1991. Kyseessä on Turun kaupungin hanke, jonka takana ovat olleet museon arkeologi Heljä Brusila ja silloinen kaupunginarkkitehti Jorma Aho. Muistomerkki sijaitsee Turussa Kerttulinmäellä Kerttulin lukion vieressä, yhdellä Turun seitsemästä kukkulasta. Aiemmin kukkula tunnettiin Hirttomäkenä tai Hirsipuumäkenä. Muistomerkissä olevassa laatassa on teksti, jossa paikan kerrotaan olleen kaupungin teloituspaikka keskiajalta 1700-luvun loppuun.
Ilmarinen kyntää kyisen pellon on taiteilija Jukka Salmisen taideteos Turun postikeskuksen pihalla. Teräsveistos paljastettiin Kalevalan päivänä vuonna 2006.
Juhana III on taiteilija Sofia Saaren rintakuvaveistos Turussa Julinin korttelissa Casagranden talon edustalla. Pronssiveistos juhlistaa alueen 30-vuotista rakennuskannan kunnostusurakkaa. Arkkitehti Benito Casagranden tilaaman muistomerkin paljasti kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin vuonna 2009.
Remains on portugalilaisen Alexandre Farton alias Vhilsin teos Turun Telakkarannassa. Yli kuuden metrin korkuiseen ja viiden metrin levyiseen laivan keulaan on leikattu turkulaisten laivanrakentajien kasvokuvia. Teoksen paljasti Turun kulttuuripääkapunkivuonna 2011 kaupungivaltuuston puheenjohtaja Seppo Lehtinen Forum Marinumin edessä. Nykyinen sijaintipaikka on Telakkaranta. Teoksen on tilannut Turku 2011 -säätiö.
Mater Marium vuodelta 2012 on valosuunnittelija ja taiteilija Tarja Ervastin mediataidetos Aurajoen suulla Turussa. Teos kunnioittaa satama-alueen laivateollisuuden pitkäaikaista historiaa ja muistuttaa samalla kaupungin teollisesta menneisyydestä.
Fleminginpuisto (ruots. Flemingsparken) sijaitsee V kaupunginosassa Turussa, Stålarminkadun ja Kupittaankadun sekä Daniel Hjortin kadun ja Tervahovinkadun välissä. Puistossa olevaa mäkeä kutsutaan Tonttumäeksi (ruots. Tomtbacken). Fleminginpuisto nimenä on peräisin vuodelta 1916, kun nimistötoimikunnan tarkoituksena oli nimetä kaikki alueelle silloin kaavoitetut kadut Klaus Flemingin suvun mukaan.
Runeberginpuisto sijaitsee Turussa aivan Aurajoen kupeessa Kirjastosillan ja Auransillan välisellä osuudella Hämeenkadun ja Itäisen rantakadun välissä.
Tiedon pyramidi on Kimmo Ojaniemen suunnittelema ympäristötaideteos, joka on osa Pro Cultura -säätiön ympäristötaideprojektia. Teos valmistui Turun Peltolan ammattikoulun 10-vuotisjuhlan kunniaksi vuonna 1996.
Poika ja meri on kuvanveistäjä Simo Heleniuksen tekemä pronssipatsas. Se sijaitsee As. Oy Auranrannan sisäpihalla Turussa osoitteessa Linnankatu 34. Patsas julkistettiin vuonna 2005.
Wäinö Aaltosen koulu on Turun Hirvensalossa toimiva alakoulu (luokat 1–6). Se on saanut nimensä tunnetuimman oppilaansa, kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen mukaan. Koulun painopistealueita ovat kuvataiteet ja kädentaidot, englannin kieli ja mediakasvatus.
Syvälahden koulu on Turun Hirvensalossa syksyllä 2018 aloittanut yhtenäiskoulu. Se on uuden Syvälahden monitoimitalon suurin käyttäjä kirjaston, nuorisopalvelutilojen, neuvolan ja päiväkodin rinnalla. Koulun rehtorina toimii Marko Koski.
Turun Taidehalli on helmikuussa 2019 yleisölle avattu visuaalisten taiteiden keskus Turun vanhassa kaupungissa.
Big Bang Echo on suomalaisen Markus Copperin suunnittelema veistos, joka sijaitsee Turun yliopiston kampusalueella, fysiikan laitosrakennuksen edustalla. Sen tilasi Valtion taideteostoimikunta vuonna 1998, ja se paljastettiin vuonna 2000.
Kansallisarkiston Turun toimipaikka on yksi Suomen Kansallisarkiston toimipaikoista. Se oli aiemmin Turun maakunta-arkisto, yksi Suomen seitsemästä maakunta-arkistosta, jotka yhdessä Kansallisarkiston kanssa muodostivat Arkistolaitoksen. Vuoden 2017 alussa maakunta-arkistot sulautuivat osaksi Kansallisarkistoa. Niistä tuli Kansallisarkiston toimipaikkoja ja vanhan arkistolaitoksen rakenteet purettiin.
Network on vuonna 1995 valmistunut arkkitehti Outi Sarjakosken suunnittelema ja valmistama ympäristötaideteos Turussa Itäisen Rantakadun ja Volter Kilven kadun risteyksessä. ”Hämähäkinverkon” koko on noin 12×15 metriä. Sarjakoski punoi verkon itse polyesteriköydestä, jota työhön kului noin yksi kilometri.
Paakarla (ruots. Bagarla) on Turun Pansion kaupunginosan itäinen asuinalue.
Logomon silta (ruots. Logomobron) on Turussa sijaitseva noin 140-metrinen umpinainen kävelysilta, joka ylittää Turun päärautatieaseman ratapihan. Sillan eteläpää on Ratapihankadun ja Ajurinkadun kulmassa, sillan ylittäessä myös Ratapihankadun, ja pohjoispää kulttuurikeskus Logomon pihalla Vaunukadulla. Sillasta suurin osa sijoittuu Pohjolan kaupunginosaan ja eteläpääty VI kaupunginosaan. Silta avattiin useiden viivästysten jälkeen yleisölle 3. marraskuuta 2021.
Puropellon koulu (ent. Itäinen kansalaiskoulu) on Turun Mäntymäen kaupunginosassa toimiva yläaste. Vuoden 2025 tammikuussa koulussa oli yhteensä 620 oppilasta ja 32 luokkaa. Koulun rehtori on Mervi Viipuri.
Paattisten kotiseutumuseo on Turun Paattisilla sijaitseva kulttuurihistoriallinen paikallismuseo. Paattisten kotiseutumuseo syntyi vuonna 1928 maanviljelijä Vilho Poson toimesta ja museon kokoelma oli hänen omistamassaan rakennuksessa. Kokoelma siirrettiin vuonna 1968 Paattisten kirkon vieressä olevaan pitäjänmakasiiniin. Manttaaliomistajayhdistys oli luovuttanut lainamakasiinin Paattisten kunnalle.
Hitsaajat on Viljo Mäkisen kuparilevyistä ja kuparitangoista tehty veistos vuodelta 1968. Turun kaupunki tilasi sen kuvaamaan Turun teknillisen oppilaitoksen silloista oppialaa. Teos on teeman mukaisesti valmistettu hitsaamalla. Sen keskiosaan muodostuu siluetti hitsaustyöhön uppoutuneesta hahmosta. Teoksen yläosaan on kuvattu hitsaamisesta sinkoilevia kipinöitä.
Tyks U-sairaala (ruots. Åucs U-sjukhuset) on Turun I kaupunginosassa, Hämeenkadun ja Kiinamyllynkadun kulmassa sijaitseva sairaala. Sen katuosoite on Kiinamyllynkatu 4. U-sairaala on osa Tyksin kantasairaalaa ja yksi Tyksin ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kolmesta suurimmasta sairaalasta T-sairaalan ja A-sairaalan ohella. Nimi U-sairaala tarkoitti alkujaan uutta sairaalaa.
Tyks T-sairaala (ruots. Åucs T-sjukhuset) on Turussa Hämeentien, Helsingin valtatien ja Savitehtaankadun välisessä kolmiossa sijaitseva sairaala. Sen katuosoite on Hämeentie 11. T-sairaala on osa Tyksin kantasairaalaa ja yksi Tyksin ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kolmesta suurimmasta sairaalasta U-sairaalan ja A-sairaalan ohella. Nimi T-sairaala tulee sanoista tulevaisuuden sairaala.
Tuomaanpuisto (ruots. Tomasparken) on puisto Turun I kaupunginosassa, vanhalla Turun kasarmialueella. Se rakennettiin alun perin 1800-luvulla kasarmin upseerikerhon ja sairaalan edustalle. Turun kasarmin siirryttyä Turun yliopiston käyttöön 1970-luvulla Tuomaanpuistoa uudistettiin ja raivattiin merkittävästi.
Turun kotikirkko on turkulainen helluntaiseurakunta. Seurakunnan toiminta on aloitettu vuonna 1996, jolloin se oli osa Turun helluntaiseurakunnan toimintaa. Vuonna 1999 seurakunta itsenäistyi omaksi seurakunnakseen. Seurakunta eroaa perinteisistä seurakunnista toimintakulttuuriltaan, esimerkiksi jumalanpalvelusmusiikin vaihdellessa raskaasta rockista akustiseen musiikkiin. Seurakunnalla on noin 90 jäsentä ja jäsenistö koostuu pääosin nuorista ja nuorista aikuisista. Seurakunnan toimintamuotoja ovat jumalanpalvelukset, solut miehille ja naisille ja rukousillat. Seurakunta on myös julkaissut Julkea Valkaisu -lehteä.
Kupittaan siirtolapuutarha on siirtolapuutarha Turussa Kurjenmäen kaupunginosassa. Se on perustettu vuonna 1934. Alueella on 56 mökkiä.
Paltta on Turun kaupungin asuinalue, joka sijaitsee Runosmäki-Raunistulan suuralueella Runosmäen ja Kärsämäen kaupunginosien rajan tuntumassa. Sillä ei toistaiseksi ole virallista asemaa kaupunginosana tai osa-alueena.lähde?
Taiteen talo on Turussa sijaitseva taide- ja kulttuurikeskus, joka toimii entisen Rettigin tupakkatehtaan tiloissa II kaupunginosassa. Talossa toimii gallerioita, elokuvateatteri, kahvila, Turun ylioppilasteatteri, Turun Taidegraafikkojen paja sekä muita eri alojen taiteilijoiden tiloja. Päärakennuksen kolmannessa ja neljännessä kerroksessa sijaitsevat Suomen Taiteilijaseuran ateljeesäätiön vuokraamat 43 kuvataiteilijoiden työhuonetta.
Aurajoen ratasilta on Aurajoen ylittävä rautatiesilta Turun Nummen ja Raunistulan kaupunginosien välillä. Se korvasi aiemman yksiraiteisen sillan rantaradan Kupittaa–Turku-rataosan kaksiraiteistamisen yhteydessä. Silta valmistui lokakuussa 2024, ja se avattiin junaliikenteelle 15. joulukuuta 2024.
Rettigin tupakkatehdas on tehdaskiinteistö ja entinen P. C. Rettig & Co:n tupakkatehdas Turussa, Hämeenkadun ja Nunnankadun kulmassa II kaupunginosassa. Useita rakennuksia yhdistävää vanhaa teollisuusaluetta kutsutaan joskus myös Rettigin kortteliksi. Vuodesta 2022 rakennuksessa on toiminut Turun kaupungin Taiteen talo, jossa järjestetään esityksiä, näyttelyitä ja muita tapahtumia.
Kuntoutuskeskus Petrea oli Petrea Säätiön hallinnoima kuntoutuskeskus Turussa. Noin 4 000 asiakasta vuosittain vastaanottanut Petrea tarjosi työikäisille sekä ammatillisen kuntoutuksen että lääkinnällisen kuntoutuksen palveluita.